Tilaa
Jutut

Vanhan puuveneen kunnostamisessa ei tarvitse vältellä nykyaikaa

16.06.2016

Tekstija kuvat Juha Virtanen

Vanhaa puuvenettä voi uudistaa nykyaikaan myös tyylikkäästi ja huomaamattomasti ilman, että uudistukset pistävät häiritsevästi silmään. Helsingin venemessujen puuveneosastolla oli siitä esimerkkinä vuonna 1935 rakennettu Ahti, joka kunnostuksen myötä oli saanut sisälleen nykyaikaista tekniikkaa. Uudet varusteet tuovat vanhaan veneeseen mukavuutta, josta 1930-luvulla ei ehkä vielä edes osattu uneksia.

Sipoolainen Tomi Tarpio osti Ahdin keväällä 2014. Alunperinkin oli tarkoitus kunnostaa joku vanha vene, ja yhden kesän aikana tuli mieleen yhtä ja toista, jonka voisi Ahdissa toteuttaa toisin.K

Koska Ahti hankittiin käyttöön eikä vain koristeeksi, painottui veneen kunnostussuunnitelmissa käytännöllisyyden parantaminen.

Esimerkiksi keulakajuuttaan saatiin lisää pituutta yöpymisiä ajatellen, kun remontin yhteydessä aivan keulasta poistettiin yhden kaarivälin mittainen ankkurille ja köydelle tehty tila.

Kunnostus alkoi

Hiukan yli 7-metrisen veneen ovat tehneet Seppälän veljekset Eetu Seppälän piirustusten mukaan. Se on noin 1,8 metriä leveä ja painaa noin 1  200 kiloa. Ahti hyväksyttiin mukaan Klassikkovenerekisteriin, sillä sen koko historia on tiedossa ensimmäisistä omistajistaan lähtien.

Veneen kunnostus alkoi syksyllä 2014 ja se kuljetettiin Järvenpäähän PRA-Puuveneiden veistämölle. Talven aikana mäntyrunko tarkastettiin ja kaikki huonoon kuntoon mennyt puutavara vaihdettiin uuteen niin kölistä kuin pohja- ja kylkilaudoistakin.

Kylkilautojen saumakohdat rimoitettiin ja sen jälkeen koko runko kyllästettiin huolellisesti.

Koska Ahti halutaan pitää käytössä, haluttiin myös ajohytti hieman korkeammaksi käyttömukavuutta ajatellen. Korotus oli maltillinen, reilut 10 senttiä, eikä veneen mittasuhteet kärsineet muutamista lisäsenteistä.

Kannen kaaret olivat ehjät ja niiden varaan rakennettiin veneeseen uusi valkotamminen rimakansi.

IMG_3828

Tekniikkaan paljon uutta

Tekniikan osalta vene päivitettiin tähän aikakauteen. Se sai mm. vanhan Albinin tilalle uuden Lombardini LWD1404M -dieselmoottorin, jossa on tehoa noin 40 hevosvoimaa.

Moottorikoppa toimii ohjaamossa myös leveänä istuimena ja siihen saatiin viereen mahtumaan myös jääkaapin virkaa hoitava Waecon kylmälaatikko, veneen sähkökeskus ja akku.

Vanha, jo ensimmäisenä kesänä pettänyt vaijeriohjaus sai myös väistyä ja tilalle asennettiin hydraulinen ohjaus.

Peräsinakseli tulee takakannesta läpi ja siihen voidaan kiinnittää ohjauspinna, jolloin myös kippari pääsee nauttimaan kesän auringosta. Uusi hydrauliohjauksen pumppu kuitenkin pistää vastaan sen verran, että pinnaohjauksen sijasta kuulemma mietitään toiseen ohjauspisteeseen jotain muuta ratkaisua, joka ei kuitenkaan saa olla liian moderni.

Sähköt valmiiksi

Ahdin kaksivuotinen kunnostusprojekti valmistuu tälle veneilykaudelle. Sähköjen ja viimeistelyjen osalta vene oli vasta valmistumassa tämän jutun teon aikaan, mutta nyt veteraani saattaa tulla jo Sipoon vesillä liikkuvia vastaan.

Tomi Tarpio käytti veneensä kunnostamisessa paljon ammattilaisia apunaan. Ahtia kunnostivat mm. veneveistäjät Teemu Virtanen, Petteri Rahkonen ja Niko Korhonen. Tomi Åsten on tehnyt veneen sähkötöitä.

Pintakäsittelyt teki Arja Ulmanen. Hän on tehnyt jo pitkään useiden klassikkoveneiden pintamaalauksia ja lakkauksia.

 

Lue myös nämä

X