Karttaplotterin asentaminen ei ole paha nakki. Tein itse ja säästin -kauhutarinat eivät toistu, kun laitteen asentaa harkiten ja huolella. Työstä selviää muutamalla perustyökalulla ja ymmärryksellä plussista ja miinuksista.
Ensimmäinen rasti on asennuspaikan suunnittelu. Sitä kannattaa puntaroida rauhassa, asettua kuskin paikalle ja kokeilla mihin katse kohdistuu ja sormi yltää.
Moottoriveneessä näytön voi upottaa kojetauluun tai kiinnittää telineeseen. Purjeveneessä sen voi asentaa myös asennuskoteloon eli podiin, joka kiinnitetään sopivaan kohtaan.
Tasoon upottamalla saa tukevan ja elegantin lopputuloksen.
Pienessä veneessä on harvoin ylimääräistä tilaa. Silloin voi harkita muiden mittareiden siirtämistä tai viimeisessä hädässä poistamista. Tämä polku on kuitenkin isompi savotta ja saattaa edellyttää lujitemuovitöitäkin.
Zodiacin ribin vanha plotteri oli telineeseen asennettu Garmin GPSMap 722. Sen tilalle hankittiin Raymarinen kaikuplotteri Element 9HV.
Varmista että asennuspaikan takana on tilaa. Siellä olevat kaapelit voi työntää etäämmälle.
Piirrä plotterin paikka sapluunan avulla taktiikalla ”mittaa kaksi kertaa, sahaa kerran”.
Poraa aukon kulmiin reiät ja sahaa niiden välit sopivalla työkalulla, kuten kuviosahalla tai Dremelillä.
Siisti aukon reunat, asenna tarpeelliset kehykset ja tiivisteet ja kiinnitä näyttö. Se on siinä.
Telineeseen asentaminen on helpompaa. Se kiinnitetään muutamalla pienellä pultilla. Niille porataan pienet reiät, kaapeleille isompi.
Jälleen, siirrä tason alla tai takana olevat kaapelit syrjään, varmista sijoituspaikan toimivuus kahdesti ja poraa kerran. Pulttaa teline, pujota kaapelit ja kiinnitä näyttö.
Pari tuumaa suurempi näyttö mahtui osapuilleen Garminin sijoille. Osaa Garminin telineen kiinnitysrei’istä ja kaapelireikää voitiin käyttää Raymarinen asennuksessa.
Seuraavaksi on sähkötöiden vuoro. Tee vene virrattomaksi irrottamalla akkukengän miinusjohdin.
Plotterille on kytkettävä vähintään jännite, mahdollisesti muitakin kaapeleita, kuten NMEA, kaiku tai tutka.
Etsi kojelaudan takaa plus- ja miinuskiskot sekä NMEA2000-verkon runkokaapeli. Tämä koostuu yleensä jonoon kytketyistä moduuleista, joissa on T-haaroja ja päätepalat, mutta niiden välissä voi olla myös jatkokaapeleita.
Plotterille tarvitaan oma T-haara, jonka voi lisätä runkokaapelin päiden välille mihin kohtaan tahansa, ei kuitenkaan toiseen T-haaraan.
Datakaapelien lisäksi kytketään virtajohtimet, punainen plussaan ja musta miinukseen. Varmista jännitekiskojen napaisuus, ellet ole siitä varma.
Plotterin sähköjohtimien paljaisiin päihin kannattaa pusertaa sopivat päätteet, joista johdot saa nätisti kiinni jännitekiskoihin. Plus-johtimessa on syytä käyttää sopivaa sulaketta.
Käytännön ongelmana on usein ahdas tila kojetaulun takana, jonne on vieläpä huono näkyvyys. Johtotehtävät voivat edellyttää kojetaulun tai ohjaamon paneeleiden purkamista, akrobaattisia asentoja tai käsikopelolla yhdellä kädellä tehtäviä kytkentöjä. Tai näitä kaikkia.
Garminin jäljiltä vapautui yksi NMEA-haara, johon Raymarinen kaapeli tuli kiinni.
Virtakaapelin plusjohtimeen asennettiin sulake, johtimien päihin puserrettiin Abikon rengasliittimet ja ne ruuvattiin jännitekiskoihin.
Käytä luovuutta. Yritä pitää ruuvit, mutterit ja aluslevyt tallessa tai varaa mukaan ylimääräisiä.
Sitten akkukaapelit kiinni ja plotteri tulille.
Viimeisessä vaiheessa plotterin tehdään alkuasetukset. Jälleen riippuu järjestelmän laajuudesta, mitä kaikkia tietoja pitää syöttää, mutta vähintäänkin pitää valita kieli ja yksiköt sekä ilmoittaa plotterille, minkä tyyppisen ja kokoisen veneen kyydissä ollaan.
Kaikuluotaimen nollatason voi kalibroida veden pintaan tai veneen pohjan alimpaan kohtaan, molemmat turvamarginaalin kera.
Kumpikaan tapa ei ole parempi tai huonompi. Pääasia, että veneen kuljettaja tietää, mitä kaiun syvyyslukema kertoo.
Ennen käyttöönottoa plotterin laiteohjelmisto ja kartasto kannattaa päivittää. Ohjelmiston päivityksissä on korjattu virheitä, ja usein sen mukana saa uusia ominaisuuksia. Samoin karttapäivityksessä saa viimeisimmätkin muutokset.
Päivitystapoja on pari, proseduurit ovat jossain määrin laitekohtaisia. Useimmissa uusissa plottereissa on mahdollisuus käyttää langatonta päivitystapaa matkapuhelimen muodostaman tukiaseman eli hotspotin kautta.
Perinteisempi tapa on ladata päivitysversio ensin tietokoneella muistikortille, joka siirretään plotterin kortinlukijaan, minkä jälkeen päivitystoiminto aloitetaan plotterista.
Päivittipä ohjelmiston niin tai näin, plotterin virransaanti pitää varmistaa päivityksen ajan. Jos virta ehtyy kesken prosessin, tiedossa on korjaamokäynti tai pahimmassa tapauksessa uuden plotterin osto. Pidä kone käynnissä tai käytä maasähköä.
Alkuasetuksilla plotteri määritellään näyttämään tärkeät asiat ymmärrettävässä muodossa. Myös NMEA-verkon muiden laitteiden ja antureiden toiminta tulee varmistaa.
Laiteohjelmisto päivitettiin perinteisemmällä tavalla tallentamalla päivitystiedosto tietokoneella muistikortille ja asentamalla se plotterin päivitystoiminnolla.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Vene-lehdessä.
