Seppo, Mirja ja heidän 12-vuotias Iivari-poika olivat matkalla Turkuun vajaa 14-metrisellä Sea Ray 455 Sundancerillä. Kesäpäivän iloksi nimetty vene oli lasikuituinen kaksimoottorinen matkavene. Veneen keulakannen alapuolella sijaitsivat makuupaikat, mutta varsinainen sydän oli ohjaamon ja takakannen muodostava avoin kokonaisuus.
Iso targakaari teki tilasta suojaisan ja avonainen peräosa suorastaan houkutteli nauttimaan auringosta. Painoa Kesäpäivän ilolla oli yli kymmenen tonnia. Kahdella 417 hevosvoiman moottorilla veneellä pystyi pitämään mukavaa kahdenkymmenen solmun matkavauhtia.
Seppo oli kokenut ja kouluttautunut veneilijä. Yksi esimerkki hänen valmistautumisestaan tähän matkaan oli reittisuunnitelman laatiminen. Suunnitelma oli tehty niin tarkasti, että sitä pystyi hyödyntämään, vaikka matkalle osuisi kuinka huonot olosuhteet tahansa. Kesäpäivän ilo oli katsastettu SPV:n katsastusluokkaan B.
Pienemmällä veneellä mökiltä
Lauri ja Aino, 8-vuotias Juri sekä heidän kaksi koiraansa olivat samaan aikaan matkalla mökiltä Nauvoon. Nauvon kirkonkylältä heitä odotti perheeseen kuulunut Nella, joka oli tarkoitus ottaa mukaan mökille.
Noin viiden ja puolen metrin mittainen Silver Hawk kulki 90 hevosvoiman moottorilla Sea Rayn tavoin 20 solmun vauhtia. Alumiinirunkoisen veneen perässä oleva kuomu antoi suojaa huonommallakin kelillä. Matka Nauvoon oli perheelle tuttu.
Sea Ray 455 Sundancer ”Kesäpäivän ilo” kulki koilliseen Turkuun johtavaa laivaväylää pitkin (sininen nuoli). Silver Hawk puolestaan liikkui kaakkoon Innamon länsipuolelta (vihreä nuoli). Silver ja Kesäpäivän ilo olivat teoreettisesti toistensa näkyvillä noin kahden minuutin ajan (punainen nuoli).
Synttärijäätelöä helteessä
Kesäpäivän ilon ja Silverin ollessa vesillä, Rajavartiolaitoksen helikopteritukikohdassa Turussa vietettiin synttäreitä. Sen ja helteisen päivän kunniaksi meripelastushelikopteri RajaHekossa ensihoitajana työskentelevä Jyrki tarjosi koko miehistölle jäätelöä.
Viilentävä hetki katkesi yllättäen viisihenkisen miehistön radioista kuuluvaan hälytykseen: ”RajaHeko100, tässä meripelastus Turku. Vene uppoaa Nauvossa.”
Hälytyksen tiedot olivat hyvin vajaat, mutta niiden perusteella miehistö tiesi, että nyt on kiire. Miehistö siirtyi rakennuksen ulkopuolella olevaan helikopteriin. Siellä jokainen miehistön jäsen aloitti omat, tarkkaan mietityt tehtävänsä.
Ison Airbus H215 Super Puma -helikopterin käynnistäminen kestää useita minuutteja, eikä turvallisesta lentoonlähdöstä tingitä edes kiireellisessä pelastustilanteessa.
Jyrkin parina pintapelastajana toimiva Oskari valmistautui menemään onnettomuuspaikalla veteen. Siksi hän puki ylleen kuivapuvun. Vaikka puku pitää Oskarin kuivana, 30 asteen helteessä puvussa tulee nopeasti tukalat oltavat.
Matkalla RajaHeko100:n miehistö sai lisätietoa Turun meripelastuskeskukselta. Kaksi venettä oli törmännyt Nauvon pohjoispuolella ja useita henkilöitä oli pahasti loukkaantunut. Hetken päästä sattumalta hyvin lähellä onnettomuuspaikkaa ollut merivartioston partiovene pääsi paikalle ja antoi lisää tietoa: Isomman onnettomuusveneen miehistö oli laskenut apuveneen veteen, jolla pienempi vene ja siinä olleet ihmiset saatiin isomman veneen perään. Heidän mielestään pienempi vene oli uppoamisvaarassa. Tämän kuultuaan Oskari riisui kuivapukunsa pois, koska veteen ei tarvinnut mennä.
Silver Hawk vaurioitui onnettomuudessa pahoin. Sea Ray ”Kesäpäivän ilo” törmäsi Silverin peräosaan, oikealle kyljelle.
Pelastettavien luokse
Oskari laskettiin onnettomuuspaikalla olleen partioveneen peräkannelle. Ensimmäiseksi hän kohtasi Ainon, jolle hän teki nopean tilannearvion, eli triagen. Sen jälkeen hän näki Laurin ja teki vastaavan arvion hänelle. Kolmantena oli vuorossa Juri.
Oskarilla oli myös ensihoitopätevyys, joten yhdessä Jyrkin kanssa he päättivät kuljettaa yhden vakavasti loukkaantuneen helikopterilla suoraan Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Kun Jyrki pärjäsi kopterissa yksin, Oskari päätti jäädä onnettomuuspaikalle hoitamaan kahta vähemmän vakavasti loukkaantunutta.
Loukkaantuneet kuljetettiin Nauvon kirkonkylään, jonne oli saapunut lisäavuksi myös FinnHemsin lääkärihelikopteri, sekä ambulansseja.
RajaHeko100:n palatessa takaisin Nauvoon, siirrettiin kaksi muutakin loukkaantunutta RajaHekolla Finnhemsin lääkärin saattamana suoraan sairaalaan. Näin voitettiin huomattavasti aikaa ambulanssilla tehtyyn kuljetukseen verrattuna. Törmäyksessä Lauri, Aino ja Juri loukkaantuivat vakavasti.
”Kesäpäivän ilon” potkurissa oli jäänteitä Silverin pressusta. Potkuri ei kuitenkaan todennäköisesti osunut kehenkään Silverissä olleeseen.
Miksi törmäys tapahtui
Kesäpäivän ilossa Seppo vastasi veneen kuljettamisesta käytännössä yksin. Ohjauksen apuna Sepolla oli autopilotti, joka piti veneen Sepon haluamalla suunnalla. Navigoinnin Seppo hoiti pääasiassa optisesti ulos katsomalla, mutta apuna hänellä olivat myös plotteri ja tutka. Tutkan skaala oli kuitenkin asetettu varsin isoksi, jolloin sillä oli helppoa ennakoida tulevaa reittiä.
Skaalan heikkoutena oli, ettei sillä nähnyt hyvin lähellä olevia kohteita. Vaikka Kesäpäivän ilosta pääsääntöisesti näkikin hyvin ulos, ohjaamon tukirakenteet muodostivat kriittisen näkemäesteen. Myös keulakannelle asetetut lepuuttajat vaikeuttivat jonkin verran tähystämistä.
”Kesäpäivän ilosta” katsottuna Silver Hawk oli havaittavissa kahden minuutin ajan oranssilla väritetyllä alueella. Valtaosa tästä alueesta oli kuitenkin ikkunapuitteiden katveessa.
Silver Hawk on törmäyksen jälkeen kiinnitetty partioveneen perään uppoamisen estämiseksi.
Vaikka tapahtumahetkellä olikin aurinkoista, aiemmin aamulla oli ollut sateista. Siksi Lauri oli jättänyt Silveriin poikkeuksellisesti kuomun päälle. Tämä aiheutti myös hänelle katvealueita tähystämiseen. Laurikin ajoi käytännössä yksin venettä. Navigoinnissa apuna oli karttaplotteri, jolla veneen sijainnin selvittäminen oli helppoa.
Sunnuntaista huolimatta, liikenne vesillä oli varsin vähäistä. Tämä korosti molemmissa veneissä turvallisuuden tunnetta, koska muita veneitä ei juuri ollut väistettäväksi.
Meriteiden sääntöjen mukaisesti Kesäpäivän ilo tuli Silveriin nähden oikealta. Näin ollen Laurin olisi tullut väistää isompaa venettä. Toisaalta myös Sepon olisi tullut varmistaa, etteivät veneet törmää, sillä meriteiden sääntöjen mukaan kaikkien tulee tehdä kaikki mahdollinen yhteentörmäysten välttämiseksi.
Törmäys kuitenkin tapahtui, sillä kriittisenä tekijänä olivat yhteiset liiketekijät. Koska molemmat kulkivat samaa nopeutta, eikä kumpikaan tehnyt suunnanmuutoksia, veneiden keulasuuntima toisiinsa nähden ei muuttunut laisinkaan. Veneet olivat toistensa nähtävissä ainoastaan kahden minuutin ajan. Ja kun kumpikaan ei toisiaan huomannut, oli törmäys väistämätön.
Hädässä olleet eivät osallistuneet jutun tekemiseen. Henkilöiden nimet ja veneiden nimet ovat yksityisyyden suojaamiseksi muutettu.
Mitä opittiin?
1 Kaikissa veneissä on tähystystä heikentäviä näkemäesteitä.
2 Muuttumaton keulasuuntima on merkki yhteentörmäyksen vaarasta.
3 Kun jotain tapahtuu, apua kannattaa hälyttää heti.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Vene-lehdessä.