Pohjoisesta Gullkronan selälle saavutaan usein Pensarin aukosta tai Paraisten portista, joiden jälkeen maisema muuttuu kertaheitolla avaraksi sisäsaariston suurten saarten jälkeen. Horisontti pilkahtelee ja saarten koko pienenee.
Tässä jutussa esittelemme alueelta kolme kohdetta, joista eteläisin Kråkskär on tunnettu retkisatama ja Duvholmen sekä Staffasharu vähemmän vierailtuja kohteita lähellä Gullkronaa.
Duvholmen
Duvholmen on pohjoisesta tultaessa ensimmäisiä kohteita Gullkronan selällä, vain kaksi ja puoli mailia Pensarin aukosta etelään. Duvholmenia on helppo lähestyä kaikista suunnista, mutta merikarttaan merkityt saaren rannoilla olevat karikot on syytä huomioida.
Läntisillä tuulensuunnilla hyvä rantautumispaikka löytyy esimerkiksi kapean kannaksen vierestä, Duvholmsörenin itärannalta. Lähestyminen tapahtuu Duvholmenin itäkärjen luota saaren etelärantaa seuraillen. Karttaan merkityt matalikot jäävät eteläpuolelle. Pohja madaltuu tasaisesti kohti erinomaista rantautumiskalliota, josta löytyy myös pienet rautatapit keulaköysille. Syvyys rantautumispaikassa on noin 1,8 metriä ja ankkuri pitää hyvin tasaisessa hiekkapohjassa.
Duvholmen on mukavan matkan päästä Turusta. Perjantai illaksi kerkeää vielä valoisan aikaan. Näissä maisemissa hektinen työviikko katoaa äkkiä mielestä.
Saavuimme saarelle tyynenä syysiltana juuri ennen auringonlaskua ja iloksemme huomasimme, että voimme ihailla kullan väreissä hehkuvaa taivasta suoraan avotilasta kapean kannaksen yli. Kun päätä käänsi hieman etelän suuntaan, siellä aukeni pimenevän illan sinisävyissä avara Gullkronan selkä. Lounaistuulella on siis mahdollista ihailla suojaisesta ankkuripaikasta auringonlaskua. Avoimuus etelään on syytä huomioida, sillä sieltä tuuli voi nostaa aallokkoa Duvholmenin rannoille.
Duvholmsören on ilmeisen suosittu pysähdyspaikka, sillä pikkusaarelta löytyi jälkiä vanhoista nuotiopaikoista ja jopa vanha käytöstä poistunut huussi. Hiekkaista kannasta pitkin pääsee siirtymään Saaristomeren kansallispuiston alueeseen kuuluvan Duvholmenin puolelle, mikäli vesi ei ole kovin korkealla. Sieltä löytyy kaunis hiekkaranta ja monipuolinen suuren saaren luonto.
Duvholmenin kuvauksellinen hiekkasärkkä.
Staffasharu
Staffasharu sijaitsee kolmisen merimailia Duvholmenista lounaaseen, Gullkronan saaren eteläpuolella Österskatanin vieressä. Tavallisessa merikartassa saaren nimeä ei ole näkyvissä, mutta etelän puoleinen Själskär löytyy. Navionicsin kartasta saa Staffasharun nimen esille riittävästi suurennettaessa. Staffasharu mainitaan myös partiolaisten Saaristomeren satamakirjassa nimellä Thomas Klinten.
Pohjoisesta lähestyttäessä on navigoitava tarkkaan luotojen välistä valkoisella vedellä pysyen. Merikartta on kokemuksemme mukaan pitänyt tässä hyvin paikkaansa, kun olemme reitin lukuisia kertoja pujotelleet. Pohjoispuolen rantautumispaikkoihin pääsee myös lännestä Kärskärin ja Själskärin välistä, missä veden syvyys on 4–5 metriä. Osa rantautumispaikoista on eteläpuolella Staffasharun ja Själskärin väliin jäävässä lahdelmassa, minne lähestyminen on suoraviivaista kartan mukaan edeten.
Itäisillä ja kevyemmillä eteläisillä tuulilla erinomainen rantautumispaikka löytyy saaren kapean kannaksen pohjoispuolelta keula koilliseen. Saari antaa hyvän suojan reippaammaltakin itätuulelta. Kallio on porrasmainen ja tarjoaa useimmille veneille sopivan askelman keulasta kalliolle, joten keulatikkaita ei tarvita. Täältä on helppo kulku jyrkkäpiirteisen saaren upeille maisemapaikoille.
Hyviä rantautumispaikkoja löytyy myös saaren eteläpuolelle jäävästä lahdelmasta. Näissä paikoissa saari antaa suojan pohjoisen ja idän puoleisille tuulille. Me olemme olleet tässä myös reippaalla länsituulella, joka toki osuu lahteen, mutta aallokkoa ei pääse syntymään. Ankkurin pito oli erinomaisen hyvä savipohjassa.
Eteläpuolen syvien kiinnittymiskohtien miinuksena on hankalahko kulku jyrkän saaren korkeimmalle kohdalle. Varovaisuutta noudattaen kulkeminen kuitenkin onnistuu lastenkin kanssa. Maisema oman veneen kannelta on tässä upea, kun vieressä on komea jyrkänne, jonka takana kimaltelee Gullkronan selän ulappa.
Maisemat “klintin” laelta ovat mahtavat.
Purjeveneille sopivat paikat löytyvät jyrkänteen alapuolelta, missä vettä on lähes kolme metriä. Matalamman syväyksen veneille löytyy lukuisia muitakin hyviä kiinnittymispaikkoja. Kaikissa rantautumispaikoissa kiinnittäydytään kiiloilla kallioon ja perä ankkuriin.
Erityisen saaresta tekevät upea jyrkänne ja mahtava panoraamamaisema kallion huipulta 20 metrin korkeudesta. Puiden vähyys mahdollistaa näkymän moneen suuntaan, joten ylhäältä voi seurailla sekä auringonlaskua että kuun nousua, tai päivänvalossa ihastella Gullkronan selän pienten saarten täplittämää ulappaa ja ohi lipuvia veneitä. Maisema on niin upea, että olemme monta kertaa ottaneet eväät ylös kalliolle ja viettäneet siellä koko illan.
Lapsiperheille löytyy kannakselta mukavia oleskelukallioita, joilla oleminen on taaperoiden kanssa hieman leppoisampaa. Toki maisemat kannattaa lastenkin kanssa käydä katsomassa ylhäältä.
Kråkskär
Etelämpänä sijaitsevaa Kråkskäriä voi kutsua alueen helmeksi upeiden maisemiensa ja poikkeuksellisen kauniin hiekkarannan ansiosta. Heinäkuun helteillä saaressa saattaa olla ruuhkaa, mutta esimerkiksi keväällä tilaa riittää hyvin ja vesi on vielä kristallinkirkasta.
Saari sijaitsee Gullkronasta seitsemän merimailia etelään ja se löytyy merikartasta helposti retkisatamana numero 774. Kråkskäriä on helppo lähestyä mistä suunnasta tahansa sen avoimen sijainnin ansiosta, mutta itäpuolen matalikot on syytä huomioida.
Sisäänajo satamalahteen on selkeä ja syvä saaren eteläkärjen ohitse. Lahti madaltuu tasaisesti vähitellen ja siinä on hyvin tilaa manöveerata. Rantautumispaikat löytyvät satamalahden itäpuolelta, ja niissä on syvyyttä 1–3 metriä lahden pohjukkaa kohden madaltuen. Viimeiset kiinnittymiskohdat ovat enää reilun metrin syvyisiä, mutta satama-altaassa riittää hyvin tilaa useammallekin veneelle.
Kråkskär on Metsähallituksen hoidossa. Saarelta löytyy huussi, pari tulipaikkaa, polttopuita ja kiinnityslenkit kalliossa.
Kalliossa on useita koukkuja köysien kiinnittämiseen ja ankkuri pitää hyvin. Satama antaa hyvän suojan idän ja pohjoisen puoleisille tuulille, mutta olemme olleet tässä myös kohtalaisella länsituulella.
Saaren kohokohta on heti rantautumispaikkojen vieressä oleva upea hienohiekkainen luonnonranta. Sen vieressä komeilee sileä kalliojyrkänne ja etelässä kimmeltää avara ulappa. Kauniina kevätpäivänä paikka tuntuu täydelliseltä auringon lämmittäessä ihanasti. Metsä ja korkeat kalliot antavat hyvän suojan viileältä pohjois- ja itätuulelta, joten täällä olemme usein nauttineet kevään ensimmäisistä lämpimistä hetkistä. Alkukesällä vesi on vielä kylmää, mutta samalla niin kirkasta, että se houkuttelee kastelemaan varpaansa samettisella hiekkapohjalla.
Kråkskär kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon ja sieltä löytyy Metsähallituksen ylläpitämä huussi, infotauluja, nuotiopaikka sekä puita. 12 hehtaarin kokoinen saari on ollut asuttu vuoteen 1956 asti ja se on enimmillään elättänyt jopa 16 henkeä. Torpparien elämää voi tunnelmoida vierailemalla saaren keskellä olevassa vanhassa pihapiirissä, jonka ympärillä lampaat edelleen laiduntavat kesäisin. Kävelyretkellä löytyy infotauluja, jotka kertovat entisestä elämäntavasta saarella.
Etelätuulella aallot jättävät uurteita Kråkskärin hiekkarannalle.
Samalla kannattaa käydä myös pohjoisosan helppokulkuisilla kallioilla. Kävelyretkestä saa ympyräreitin palaamalla takaisin idän kautta saaren korkeimmalla kohdalla käymisen jälkeen. Joinakin vuosina saarella on ollut myös ylämaankarjaa, joten metsäretkellä saattaa kallion takaa yhtäkkiä pilkottaa jykevä pari sarvia.
Auringonlaskua voi käydä ihailemassa länsirannalta, mutta jos sinne ei jaksa lähteä, näkyvät iltataivaan värit hyvin myös veneen viereisiltä korkeilta kallioilta ja jopa oman veneen kannelta, sillä läntinen puoli saarta on melko matala. Satamalahden kalliot tarjoavat myös erinomaisen paikan katsella tähtiä kirkkaassa yössä, kun puita tai valosaastetta ei ole ympärillä.
Keskikesällä lahti kerää harmittavasti sinilevää etelästä tuulten mukana. Ranta myös rehevöityy kesän aikana. Toivottavasti osaamme pitää tämän Gullkronan alueen helmen vedet kirkkaina suojelemalla Saaristomerta ja huolehtimalla omat jätevedet maihin.
Kråkskär tarjoaa hyvän suojan myös navakoilla pohjoisen puoleisilla tuulilla.
1. Duvholmen
60 05,95’ N 022 09,86’ E
Missä: Gullkronasta 2,5 mpk koilliseen, karttasarja D sivu 709.
Kiinnittyminen: kalliossa rautatapit, perä ankkuriin.
Suojaisuus: suojaisa lounaistuulelta, mutta saarelta löytyy myös muita kiinnittymispaikkoja eri tuulensuunnille.
Erityistä: kapea hiekkakannas yhdistää ison ja pienen saaren, hiekkaranta.
2. Staffasharu
60 03,59’ N 022 05,56’ E
Missä: Gullkronasta 1,5 mpk eteläkaakkoon, karttasarja D sivut 709 ja 710.
Kiinnittyminen: kiiloilla kallioon ja perä ankkuriin.
Suojaisuus: suojaisa itäisillä tuulilla ja rantautumis- paikasta riippuen myös etelä- ja pohjoistuulilla.
Erityistä: upeat maisemat korkean saaren huipulta sekä komeat jyrkänteet.
3. Kråkskär
59 58,58’ N 022 02,92’ E
Missä: Gullkronasta 7 mpk etelään, karttasarja D sivu 710.
Kiinnittyminen: kalliossa koukut, perä ankkuriin.
Erityistä: kaunis hiekkaranta, saaren historiaa esillä, Metsähallituksen palvelut (nuotiopaikka, huussi ja infotauluja).
