Vene-lehden päätoimittaja Ari Inkinen osallistuu kilpailun kolmannelle osuudelle Etelä-Afrikasta Länsi-Australiaan marras-joulukuussa. Päätoimittajan blogi 26.11.09:
Takana on melkoinen yo. Hurjavauhtista yötä edelsi vaihteleva ilta kelin vaihtuessa laidasta laitaan. Yötä vasten tuuli kuitenkin nousi ja yö sisälsi monta purjeenvaihtoa, aina pienempään. Lopulta liikkeellä oltiin ulos spiiratulla Yankee 2 -purjeella ja reivatulla isolla. Niilläkin vauhti myötätuulessa nousi välillä lähelle pariakymmentä solmua. Jatkuva nopeus oli kuta kuinkin 13-15 solmua. Se rasitti etenkin ratissa olleita ja kippari Eero Lehtinenkin teki pitkän rupeaman ratin takana yön pimeimpinä tunteina.
Tällaisen veneen ja joukon elämän on oltava melkoisen organisoitua, jotta asiat sujuvat. Veneessä on kaikkiaan 19 henkeä, jotka on jaettu neljään vahtivuoroon. Kippari Eero Lehtinen ja hänen apunaan toimiva, niin ikään suomalainen, Emil Vartiainen eivät osallistu jatkuvaan vahtiin, mutta ovat koko ajan käytettävissä, kun tarve vaatii.
Vahdeissa on neljä henkeä, paitsi yhdessä viisi. Vahtivuorot ovat nelituntisia, mutta jaettu siten, että aina kahden tunnin välein vaihtuu uusi vahti korvaamaan pitempään olleen. Esimerkiksi minun vahtini aloittaessa klo 18, seuraavat vapaat neljä tuntia alkavat klo 22. Sinä aikana toinen ryhmä on jo saapunut klo 20 korvaamaan edellisen vahdin.
He myös jatkavat klo 24 saakka. Oma vahtini palaa klo 02 ja jatkaa aamukuuteen, minkä jälkeen seuraa kuuden tunnin vapaa. Sitä tietysti seuraa siten kuuden tunnin vahti. Ja niin edelleen. Täytyy myöntää, että varsin nopeasti elämä asettuu näihin puitteisiin.
Kukin vahti hoitaa ennen kaikkea purjehtimisen, mutta myös muut käytännön asiat, kuten ruoanlaittoa ja siivoamista. Varsinaista keittiövahtivuoroa ei ole, vaan jokainen vahti laittaa ruoan tai aamiaisen tulevalle ja tuleva tiskaa astiat. Välillä tämä aiheuttaa pientä ahtautta pentterissä, kun yksi tiskaa ja toinen on jo tulossa laittamaan seuraaville ruokaa.
Tänään iltapäivällä tätä kirjoittaessani on kuitenkin kaunis aurinkoinen päivä ja tuuli takaa noin 30 solmua. Vene kulkee isolla ja spiiratulla Yankee 3 -purjeella 13-14 solmua ja vikuroi, kuten arvata saattaa.
Yleisesti ohjaaminen on kuitenkin kohtuullisen helppoa, eikä lainkaan niin raskasta kuin tällaiselta 30-35 tonnia painavalta proomulta voisi olettaa.
Jälleen yksi aurinkoinen päivä Etelä/Intianmerellä.
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Vene-lehdessä.
