Finnjollassa eivät alle 90-kiloiset pärjää. Vene vaatii voimaa, hyviä reisi- ja vatsalihaksia sekä pitkää kokemusta. Hiilikuitumasto ja laminaattipurje on kuitenkin mahdollistanut pienempienkin kaverien osallistumisen.
Finnjolla on perusvene, jossa purjehtija, eivät varusteet, on ratkaiseva. Venevauhti on huippumiesten kesken tasaväkistä ja luovilla kisataan lähekkäin. Koska vastakäännökset sujuvat ripeästi, on tuulensuunnan vaihtelujen huomioiminen tärkeää. Purjehdus on taktiikkapainoista, eikä menestys perustu niinkään venevauhtiin. Myötätuulessa purjehditaan aggressiivisesti aaltoja hyväksi käyttäen. Venettä ohjataan kallistamalla.
Finnjolla on Starin jälkeen toiseksi vanhin olympialuokka. Se ilmestyi olympiaradoille Helsingin kisoissa 1952. Finn syntyi purjehtijaliiton järjestämän suunnittelukilpailun tuloksena, kun haluttiin luoda uusi yhden hengen olympialuokka. Runko ja takila olivat aluksi puuta, purjeet puuvillaa, mutta 1960-luvun alussa sallittiin lujitemuovirungot ja synteettiset purjeet.
Tekniset tiedot
.jpg)
Pituus 4,50 m
Leveys 1,51 m
Paino 140 kg
Isopurje 10,2 m&³2;
Veneitä olympiaregatassa 25
Teksti: Iina Airio
Kuva: Ari Inkinen
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Vene-lehdessä.
