Hyvään merimiestapaan kuuluu väistää sekä riittävän selkeästi että riittävän ajoissa, jotta muiden osapuolten ei tarvitse arvailla aikomuksiasi. Isoilla laivoilla väistäminen on kankeaa, kapeissa paikoissa jopa mahdotonta, ja pysäyttäminen hidasta. Suomen satamissa käyvän keskivertokokoisen rahtilaivan crash stop eli hätäpysäyttäminen marssivauhdista vie noin kilometrin verran ja aiheuttaa alukseen huomattavia vaurioita.
Laivaväylillä veneillessä kannattaakin muistaa seuraavat kolme perussääntöä:
1. ”Muista katsoa peiliin” on hokema, joka on lähes kaikille autokoulun käyneille tuttu, mutta harva toteuttaa samaa selustan varmistamista veneillessään. Takaa lähestyvä laiva voi jäädä huomaamatta ajoviiman viedessä koneäänet taaksepäin. Laivan nopeutta on myös vaikea arvioida ja parhaimmillaan 27 solmua kulkeva matkustajalaiva on hetkessä vierellä. Tähystä siis myös taaksepäin, varsinkin kun aiot muuttaa kurssiasi tai ylittää väylän.
2. Keulan edestä sivuuttaminen on suotavaa vain silloin kun se tapahtuu riittävän kaukaa. Laivojen keulan eteen jäävä katvealue on isompi kuin moni osaisi kuvitella, eikä komentosillalla ole keinoja nähdä keulan läheltä puikahtavia huviveneitä. Ison aluksen edessä myös ”sääolosuhteet” voivat muuttua, kun aluksen seinämäinen tuulipinta-ala blokkaa tuulen. Huomioi nämä seikat samalla kun sovitat oman etäisyytesi sekä nopeutesi, ja suosi perän takaa sivuuttamista.
3. ”Moottorialuksen on väistettävä purjealusta” on iskostettu onnistuneesti veneilijöiden päähän, mutta usein unohdettu se pieni kriittinen klausuuli: paitsi kun moottorialus on syväyksensä rajoittama, eli käytännössä aina väyläalueilla. Siispä Colregin, eli meriteiden sääntöjen, mukaisesti veneiden, myös purjeveneiden, on tarvittaessa väistettävä laivaa väyläalueilla.
Krista Tanhuanpää
merikapteeni AMK ja meripelastaja
