Jokainen autoilija tietää pimenevien ja märkien syysiltojen tuoman tuskan: märän tuulilasin takaa näkee huonosti, yksittäisiä valoja on vaikea havaita ja ne sekoittuvat taustan ja kosteuden välkkeeseen. Laivan komentosillalla ongelma voi olla samankaltainen. Pientä moottori- tai purjealusta voi olla vaikea erottaa vellovan aallokon seasta. Siksi nähdyksi tulemiseen kannattaa todella panostaa. Rahallisen satsauksen lisäksi vain mielikuvitus on rajana.
1. Tutkaheijastimen (toiselta nimeltään takaisinheijastin) toimintaperiaate on helppo päätellä: yleensä putkimainen tai monikulmainen metallinen esine, joka heijastaa tutkan lähettämän signaalin takaisin. Tutkaheijastin tulee kiinnittää mahdollisimman korkealle veneen rakenteeseen, kuten mastoon tai kalastuskaareen. Jos syksy pääsee yllättämään, voi väliaikaisen tutkaheijastimen kyhätä hätätapauksessa kasaan vaikka vanhoista cd-levyistä tai kassillisesta alumiinisia tölkkejä.
2. Purjeveneiden etuna on mukana kulkeva iso, yleensä vaalea kangas, joka valonheittimellä valaistuna loistaa hyvin ja näkyy kauas. Valonheitin kannattaa suunnata valaisemaan purjetta korkealle ylös, jotta se ei häiritse omaa hämäränäköä.
3. Purjeettomien veneiden etuna taas usein on korkeammat laidat, jotka eivät viistä lähellä vedenpintaa. Veneen kylkiin vedetty heijastinteippi lisää näkyvyyttä huomattavasti.
Kirjoittaja on Krista Tanhuanpää, merikapteeni AMK ja meripelastaja
