Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Testit

AMT 175 BR: Lisävarusteena alumiinirunko

AMT ei aio kilpailijoiden tavoin tehdä erillistä alumiinivenemallistoa, mutta tarjoaa kuitenkin halukkaille alumiinirunkoa lisähintaan. Pääsimme ensimmäisenä testaamaan 175 BR:n ja tulokset ovat lupaavia.

20.07.2021

TekstiKarel Kakko

KuvatAnton Reenpää/Otavamedia

Viime numerossa esittelimme uunituoreeltaan Bellan Falcon-nimeä kantavat alumiinirunkoiset uudet venemallit. Nyt vuoroon astuu AMT, joka ei sekään enää aio vain seurata sivusta alumiinin markkinainvaltausta. Tuttuja ovat jo Finnmasterin Huskyt ja Yamarinin Crossit. Kaikki ovat vuoron perään lähteneet mukaan alumiinirungon ja lujitemuovikannen yhdistävään venekonseptiin, jonka Silver onnistui nostamaan suosioon jo 90-luvun alussa.

Kun muut veistämöt eriyttävät alumiinimallinsa selvästi lujitemuovimallistoista, on AMT:n filosofia erilainen. Veneen mallinimi on sama, ja kansi sisustuksineen on identtinen lujitemuovirunkoisen kanssa. Ainoastaan rungon materiaali on eri.

Linjanveto on järkeenkäypä. Tuotteisiinsa uskova veistämö ei näe tarpeelliseksi luoda uusia tuotteita, vaan riittää, että kuluttajalle tarjotaan mahdollisuus valita rungon materiaaliksi joko alumiini tai lujitemuovi. Siitähän kovin vääntö markkinoilla nyt näyttäisi käyvän. AMT:n toimitusjohtaja Mikael Winqvist kutsuukin alumiinirunkoista versiota malliksi, jossa on lisävarusteena se ”hiukan leveämpi kölivahvistus”.

Alumiinirunko on AMT:ssä todellakin listattu lisävarusteeksi siinä missä esimerkiksi massiivitiikkisarja. Alumiinirungon hinta on 3300 euroa. Ja kyseessähän on luonnollisesti lisävaruste, joka on muistettava mainita venettä tilatessa. Jälkiasennus ei ole mahdollista.

Jatkoakin on luvassa. Ainakin tämän hetken tietojen mukaan 190 BR tulee seuraavaksi saamaan alumiinirungon lisävarustelistalleen.


Testi on julkaistu Kipparissa 11/2017.


175 BR:n tilankäyttö on suoraviivaisen konstailematonta ja väljää. Kansi ja sisustus ovat identtiset muovirunkoisen kanssa. Harmaa sävy turkilla rikkoo värittömyyttä hiuksenhienosti.

Ei varsinaista käsinojaa, mutta leveä reuna sivuikkunan edessä mahdollistaa tuen kaasukahvakädelle.

Vahvaa yhteistyötä

AMT on valinnut yhteistyökumppanikseen alumiinirunkojen valmistuksessa Kellokoskelaisen Juha Snell Oy:n, joka on valmistanut Faster alumiiniveneitä työ- ja huvikäyttöön jo vuodesta 1978.

Tämäkin kuvio poikkeaa kilpailijoista. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun kokonaan alumiiniveneitä ja kokonaan lujitemuoviveneitä valmistavat kaksi veistämöä yhdistävät voimansa tällä tavalla. AMT 175 BR:n alumiinirunko on pohjan osalta sama kuin Faster 525:ssä ja tulevassa 190 BR:ssä käytetään Faster 560:n pohjaa.

Runko on listaton, ja kaarrekäytös pehmeää, mutta oikein tiukassa hätäväistöliikkeessä pitoa löytyy ja veneen saa tarvittaessa kääntymään 90 astetta todella lyhyellä matkalla.

Sitä mukaa kun Faster on satsannut yhä näkyvämmin huvivenetuotantoon, ovat lukijamme ehtineet spekuloida, milloin saamme nähdä ensimmäisen lujitemuovikantisen Fasterin. AMT täyttää nyt varsin mallikkaasti sen tehtävän.

Alumiinirunkoon istutettu AMT:n kansi on tehty samalla uppoamattomalla ”aina rantaan” -rakenteella kuten muovipohjaiset mallit. Tämä tarkoittaa, että kansimuoduuli on kokonaisuudessaan kelluttava, vaikka pohja vaurioituisi ja alkaisi vuotaa.

Mietittyä senttipeliä

Ollakseen vain hiukan yli viisimetrinen tuplapulpettivene on 175 BR tilava ja helppokulkuinen. Henkilöluku on peräti seitsemän, ja kaikille on istumapaikat, kun pulpettien etupuolen tuhdot otetaan mukaan.

Pulpettien väliovi ansaitsee kiitoksen helppokäyttöisyydellään. Sen rinnalla monisalpaiset ylä- ja alaluukkujen viritelmät tuntuvat auttamattoman kömpelöiltä ja vanhanaikaisilta.

Yksi helppokäyttöinen ovi ja siinä kaikki. Kulkeminen on äärettömän helppoa ja suoja hyvä. Ovi myös pysyi kiinni kovassa aallokossa, mikä tuplaovellisilla veneillä usein on ongelma.

Sadesuojilla varustetut etuistuimet ovat ns. kiinteästi pehmustetut. Niiden etureunat eivät ole ylös kääntyvää mallia, mutta koeajopäivän aikana eteen ei tullut tilannetta, jossa sille olisi ollut tarvetta. Tuoleissa on riittävät säätövarat ja helppokäyttöiset salvat, joten niiden eteen saa käden käänteessä seisoskelutilaa.

Kuljettajan pulpetti on mustapintainen ja kaikki tulevan kauden veneet varustetaan vakiona karttaplotterilla, josta löytyvät myös mm. moottoritiedot.

Takapenkki on riittävä kolmelle, ja tähänkin veneeseen on integroitu ”seurustelumoodi”. Toisin sanoen etuistuimet kääntyvät ja avotilan keskelle on pystytettävissä pöytä. Tällä kertaa pöytää ei myöskään kaivella mistään tuhdon alta, vaan apumiehen pulpetin irrallinen etuluukku toimii tarvittaessa pöytänä.

Paapuurin pulpetin sisällä oleva säilytystila ulottuu etupuolen tuhdon alle koko matkalta. Etukansi on irrallinen ja käytettävissä myös pöytänä. Pikkutavaroille on tilava lokero pulpetin päällä.

AMT:ssä on paljon säilytystiloja. Pulpettien sisustat on hyödynnetty täysin ja takapenkin alunen on paapuurin akkutilaa lukuun ottamatta käytettävissä.

Sen korkeutta tosin verottaa alla sijaitseva kiinteä polttoainesäiliö.

Lepuuttimille on integroitu telineet avotilan sisälaitoihin ja takapenkin selkänojan takana on kuomutalli, mikäli katteen sattuisi hankkimaan lisävarusteena vaikka jälkikäteen.

 

Mainio ajettava

Ajettavuudeltaan alumiinirunkoinen AMT tekee vaikutuksen. Kellokoskelaisten tekemä listaton runko on verrattoman vankan ja äänettömän tuntuinen.

Nousukulma on 18 astetta, kun se muovirungossa on 20. Muovirunko tosin on listoitettu, alumiininen on sileä. Painoeroja ei tietojen perusteella ole.

Koeajopäivänä marraskuun alussa Inkoon edustalla oli noin puolimetrinen aallokko, jossa yksittäiset aallot hipoivat metrin korkeutta. Suoraan vasta-aallokkoon ajaminen ei tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia, kunhan aallot otti sopivilla ohjausliikkeillä. Listaton pohja on pehmeä, mutta liikehdinnältään hiukan erilainen kuin listallinen muoviversio.

Vallinneessa kelissä reippaampi kaasunkäyttö jopa pehmensi menoa, kun nopeus auttoi ottamaan aallot enemmän keulalla. Hitaampi meno oli nyökkivämpää, jolloin aallot aika ajoin löivät rungon takaosaan. Hiukan jäi kaipaamaan enemmän kaltevuutta peräpeiliin, jolloin moottorin trimmialuetta olisi voinut hyödyntää tehokkaammin isossa vasta-aallokossa. Ratkaisuksi käy myös moottorin ja peräpeilin välinen kiilalevy, niille, joiden väylä usein vie tyrskyävän selän yli.

Myötäaallokossa AMT loisti. Sillä saattoi surutta puskea menemään aaltoihin vaikka täydellä teholla. Runko ei leikannut tai tehnyt yllättäviä liikkeitä.

Sivuaallokko sujui muuten asiallisesti, mutta vauhdikkaammassa menossa vettä lentää jonkin verran ikkunoille ja jopa sisään asti. Tässä suhteessa muovirunko on aavistuksen verran kuivempi.

AMT 175 BR:ssä yhdistyvät järkevä tehosuositus ja hieno ajettavuus.

Taloudellinen yhdistelmä

AMT:n tehosuositus on järkevissä rajoissa. 50 hevosvoimaa on melko vähän nykymittapuun mukaan, jos sillä saavutetaan noin 27 — 28 solmun huippunopeus. Toisaalta, halvempi moottori on perusteltu jos ja kun kuormaa on aina vähän ja etenkin jos siirtymät ovat lyhyitä.

60 hevosvoimaa riittänee noin 31 solmun ylittämiseen ja 80 hevosvoiman koeajoyhdistelmälle mitattiin keskimäärin 34,5 solmua huippunopeutta.

Liukukynnyksen AMT ylittää maltillisella keulan kohoamisella, ja se on ainut hetki, jossa kahden hengen kuormalla ja kevyellä trimmaamisella ylitetään litran rajapyykki kulutuksessa.

15 — 22 solmun nopeuksilla kulutuksen saa trimmin käytöllä pidettyä alle 0,6 litran, mikä on hyvä saavutus. Sen jälkeen kulutus nousee melko suoraviivaisesti aivan yhden litran kieppeille kun lähestytään 35 solmua.

Kiinteän polttoainesäiliön vetoisuus on 60 litraa, eli pikainen laskutoimitus 0,6 litran kulutuksella antaisi peräti 100 meripeninkulmaa teoreettista toimintasädettä. Kun käytäntö otetaan mukaan 20 prosentin marginaalilla saadaan noin 80 meripeninkulman matka, optimiolosuhteissa jopa yli.

Valmiina haasteisiin

Vaikka testattavaksi saatu vene olikin vielä osin prototyyppiasteella lähinnä joidenkin yksityiskohtien osalta, niin kokonaisuus vaikutti yllättävän valmiilta ja loppuun saakka hiotulta.

Mitään suoranaista vikaa tai puutetta ei veneestä pysty nimeämään, hienosäädön tarvettakin lähinnä nimeksi. Toisaalta, kun kyse on markkinoiden kilpailluimmasta segmentistä, josta nyt kaikki tuntuvat haluavan oman siivunsa, niin mikään muu ei oikeastaan tulee kyseeseen.

Cross 54 ja Husky R5 ovat parisen tonnia kalliimpia, Silver Wolf ja Faster 525 kumpikin noin tonnin halvempia, eivätkä muutkaan kilpailevat vaihtoehdot juuri kauempana ole toisistaan. AMT:n eduiksi voi laskea tilavuuden ja neutraaliuden.

Toisaalta sen voi myös nähdä, jos niin haluaa, haitaksi. AMT:n toistakymmentä vuotta jatkuneen menestyksekkään taipaleen aikana pyyhkeitä on tullut useamman kerran lievästä värittömyydestä ja rohkeuden puutteesta erottua massasta. Niille jotka eivät sellaista kaipaa, on AMT 175 BR vene, joka kestää vertailun minkä tahansa kilpailijan kanssa, milloin vain ja missä vain.

 

 

 

 

 

 

 

Lue myös nämä

X