Suomi-veneet herätti paljon huomiota ensimmäisellä kaksirunkoisella mallillaan 475 Catilla, joka esiteltiin vuonna 2007. ”Katti” erottui perusveneistä, jotka sitten 70-luvun ovat olleet lähes poikkeuksetta yksirunkoisia.
Kipparissa 7/2010 koeajettu 475 Cat sai odotetusti kiitosta vakaudestaan. Sehän on iät ajat ollut runkotyypin parhaita puolia. Joistain puutteistaan huolimatta 475 Cat oli helppo nähdä turvallisena, suojaisten vesien yleisveneenä.
Vuosi sitten esitelty 430 Cat on isosisartaan pienempi, nopeampi ja enemmän pulpettivene. Ilman pulpettiakin sitä myydään, mutta ainakin toistaiseksi valtaosa ostajista on halunnut katin ratilla.
Esittely on julkaistu Kipparissa 1/2016
Vakaata kulku- ja heittotilaa
430 Catin selkeäksi kohderyhmäksi on otettu heittokalastajat. Vavanheiluttajaa kutsuu korotettu keulaturkki, jonka mahdollistaa katamaraanille ominainen, leveä keula.
Keulan muoto helpottaa niin kulkua kuin lastausta.
Lisävarusteisiin kuuluvat kaiteet ovat matalahkot, mutta välttämättömät ainakin kohderyhmänä oleville varttuneemmille veneilijöille.
Kaide ei palvele kulkijaa. Tässä pitäisi olla väljempi asennus. Tuulilasin päältä kaiteesta saa otteen.
Keulan korotettu tasanne on heittokalastajan mieleen. Kaiteet kuuluvat lisävarusteisiin.
Leveä keula helpottaa kulkua veneeseen. Tällaisiin asioihin soisi kiinnitettävän huomiota yleisemminkin. Veneily on muidenkin kuin nuorten ja notkeajalkaisten huvia.
Siihen, etteivät kaiteet ole vakiovaruste, on toki syynsä. Moni kalamies ei kaiteita kaipaa, koska ne häiritsevät saaliin tai pyydysten nostoa. Sitä paitsi perusveneen hinta pysyy ilman kaiteita huomattavasti houkuttelevampana.
Suomi 430 Catin kaidesarja maksaa 745 euroa. Vaikka sillä saa keulakaiteiden lisäksi perä- ja sivukaiteet, hinta pistää monet puntaroimaan todellista tarvetta.
Jos ajatellaan turvallisuutta, on olennaisinta tietenkin veneen vakavuus. Harvassa 4,30 metrin paatissa voi seisoskella yhtä luontevasti kuin tässä.
Karhennukset ovat varsin huomaamattomat, mutta pitävän tuntuiset silloinkin, kun kansi on kastunut.
Keula on viisaasti yhtä laajaa tasoa, vailla kohoumia tai istuimia.
On ymmärretty, että matka-ajossa on parempi istua perässä, ja että keula palvelee ennen kaikkea kulkuväylänä ja heittokalastajan tasanteena.
Etenkin kalamiehet odottavat, että korotettu kansi kätkisi alleen lokeron jos toisenkin.
Näin pienessä veneessä kannen alapuoliset tilat ovat kuitenkin valtaosin välttämätöntä kelluketilaa. Kaksi kohtuullisen kokoista lokeroa sivuilla on, mutta toisen niistä täyttää akku. Myös köysiboksin puute harmittaa.
Peräpenkin alle mahtuisi useampikin polttoainesäiliö sekä runsaasti varusteita. Köydet ovat täällä, koska niille ei ole perässä tai keulassa omia bokseja.
Pulpetti on paikallaan
Avotila on suunniteltu sadevesityhjentyväksi. Silti laituriin jätettyyn veneeseen näytti kertyvän sen verran vettä, että kengät kastuivat. Ajon aikana tyhjennystulpat kannattaa pitää paikoillaan.
Katamaraanin runkomuotoon kuuluva keskitunneli on pienen veneen tilanjakaja. Tasapintaista liikkumatilaa on kuitenkin saatu laitojen vierelle mukavasti. Ja koska vene on vakaa, laidoilla uskaltaa tarpeen tullen toimia kaverinkin kanssa.
Kuski istuu pulpetilla varustetussa mallissa pehmustetulla erillisistuimella. Ajoasennossa on hieman totuttelemista, sillä jalat jäävät keskitunnelin johdosta erilleen toisistaan. Mielessä käy, voisiko tällaisessa veneessä toimia samankokoisista rib-veneistä tuttu skootteripulpetti? Silloin kuskin taakse mahtuisi matkustajakin. Nyt kyytiläiset kököttävät perinteiseen tapaan pehmustamattomalla peräpenkillä.
Täysleveän penkin alla on odotetusti veneen suurin säilytystila. Sinne mahtuisi kaksi 25 litran polttoainesäiliötä ja paljon muita isompia irtovarusteita. Koska tilaa ei ole jaettu väliseinillä, sinne sopii myös venehaka ja virveli pätkittynä.
Köysiboksia ei ole perässäkään, joten peräpenkki täyttyy sellaisistakin varusteista, jotka kuuluisivat pienempiin tiloihin.
Päävirtakatkaisin ansaitsisi suojatumman ja siistimmän asennuksen.
Keulataso ei ole lokerotilaa kauttaaltaan, vaan valtaosin välttämätöntä kelluketilaa. Kahdesta sivulokerosta vain toinen on vapaana irtovarusteille, sillä toisessa majailee akku.
Vakaata menoa
Katamaraaniveneet mielletään vakaiksi kulkijoiksi, eikä Suomi 430 Cat muuta käsitystä. Se kiipeää huomaamattomasti liukuun, ja kulutus nousee tasaisesti, kuten oheisista kulutuskäyristä näkyy.
Rungon suuresta märkäpinta-alasta johtuen taloudellisuus ei ole kuitenkaan aivan samaa luokkaa kuin mitä olemme yleisesti mitanneet yksirunkoisissa pikkuveneissä 20 hevosvoiman teholla.
Pääsimme testaamaan kattia kovimmillaan reilun puolen metrin terävässä aallokossa. Näissä oloissa kulku oli kaikkiin suuntiin yllättävänkin pehmeää. Vain silloin, kun runko nousi ilmaan isommista aalloista, iskut veteen tuntuivat tärähtäviltä.
Pulpetti on vaatimattoman kokoinen, kuski ei nauti hyvästä viimasuojasta.
Jälleen kerran voi todeta, että vakavuus niin laiturissa kuin ajossa on pikkuveneen tärkeimpiä ominaisuuksia. Vaikka laidat ovat matalat, katti tuntuu monessa mielessä hieman kokoistaan isommalta.
Ajokäytös on vaikkapa mahdollisia juniorikuskeja ajatellen rauhallista ja johdonmukaista kaarteissakin. Kuten katamaraanirungolle on ominaista, vene kallistuu selvästi vähemmän kuin V-pohjaiset kilpailijansa. Olennaista kuitenkin on, että kallistuminen on venemäiseen tapaan sisäkurvin puolelle.
Vähääkään sporttista ajokokemusta katti ei tarjoa. Valmistajan vahvimmin suosittelemalla 20 hevosvoiman teholla suorituskyky jäi todella vaatimattomaksi, huippunopeudeksi mitattiin kahden hengen ja mittalaitteiston kuormalla vain 15,3 solmua. Jyrkempi potkuri voisi tuoda jokusen lisäsolmun, mutta kunnon parannuksen saanee vasta kolmikymppisellä koneella, jollaisen suositus suurimpana sallii.
Kaivattuja ominaisuuksia
Suomi 430 Catilla on oivat mahdollisuudet erottua ja menestyä pikkuveneiden markkinoilla. Katamaraanirunkoisella veneellä on hintaluokassaan kiistattomia etuja. Kaikkein mukavinta on vakavuus, jollaista ovat tässä kokoluokassa pitkään tarjonneet lähinnä muutamat tasapohjaiset mallit, kuten Terhit 400 ja 445.
Niihin ja moniin muihinkin veneisiin verrattuna 430 Catissa on poikkeukselliset tilaratkaisut. Kunkin puntaroitavaksi jää, palveleeko laaja, korotettu keulataso omassa käytössä. Testipäivänä kävi selväksi, että ainakin heittokalastajalle se on mieluisa.
Jos ennustaa pitäisi, niin katin ostajaehdokkaita ovat ennen kaikkea kalastavat mökkiläiset. Soutaminenkin onnistuu.
Suomi 430 Cat on vakaa kulkija ja kokoisekseen yllättävän pehmeä terävässä pikkuaallokossa. Katamaraanirunkoinen vene kallistuu kaarteissa vähemmän kuin v-pohjaiset kilpailijansa. Suorituskyky jäi 20 hevosvoiman teholla vaatimattomaksi.
Suomi 430 Cat
Pituus 4,30 m, leveys 1,75 m, paino n. 220 kg
Valmistusmateriaali lujitemuovi, kantavuus 4 henkeä
Tehosuositus 15—30 hv
Koeajomoottori Tohatsu 20 hv
Vakiovarusteet köliraudat, kahdet airojen paikat, hankaimet, päävirtakytkin, lukittavat säilytystilat 3 kpl.
Lisävarusteet ohjauspulpetti (NFB-ohjauslaitteella), pehmustettu tai pehmustamaton kuskin penkki, kaidesarja (sis. keula-, sivu-, ja peräkaiteet).
Värivaihtoehdot valkoinen, harmaa, vihreä (myös yhdistelminä, esim. valkoinen runko, harmaa sisäkuori).
CE-luokitus C (rannikko)
Valmistaja Suomi-veneet Oy, Kesälahti
