| Kustantaja | Arktinen Banaani (2017) | ||
| Hinta | 33,95 € (suomalainen.com) | ||
Toisen maailmansodan aikana tuhannet virolaiset pakenivat natsihallintoa meren yli Ruotsiin ties minkälaisilla lastuilla. Kun Stalinista tuli uusi isäntä Viroon, Neuvostoliitto yritti houkutella virolaisia takaisin tulevaisuuden onnelaan. Harva meni lankaan, ja Neuvostoliitto alkoi painostaa Ruotsin hallitusta palauttamaan pakolaiset. Monelle tuli hyvä syy pyrkiä vielä etäämmäs Kremlistä.
Vuoden 1945 heinäkuussa 11- metrinen sluuppi Erma lähti pakomatkalle Tukholmasta kohti Yhdysvaltoja mukanaan 16 virolaista, heistä neljä lapsia. Muurahaisten nakertamassa Ermassa oli marconitakila ja kahdeksanhevosvoimainen epävakaa dieselmoottori. Aluksessa oli kolme täyteen pakattua hyttiä, joista konehuoneen yhteyteen rakennetussa kopperossa punkkien pituus oli puolitoista metriä. Ylellisyyttä oli erillinen wc, rakennettu naisten vaatimuksesta.
Kapteeni Harry Pahlberg halusi väistää eteläisen Itämeren, joka oli villin lännen vesi Bornholmia hallussaan pitävine venäläisineen. Reitti Pohjanmerelle kulki halki Ruotsin Götan kanavaa hyödyntäen. Moottori piiputti, tuuli uupui. Matkalaiset hinasivat Ermaa rantoja myöten satoja kilometrejä. Pohjanmerellä alus alkoi vuotaa. Erma paikattiin Norjassa, ja se jatkoi matkaansa yhdeksän kuparilevyä mahassaan. Matalareunaisen aluksen reelinkiin kiinnitettiin purjekangas kannelle pyrkiviä aaltoja vastaan.
Pahlberg ei suunnannut Englannin kanaaliin, joka oli liian lähellä Neuvostoliiton vaatimuksiin myötämielisesti suhtautuvan Ranskan rannikkoa, vaan Kaledonian kanavan kautta Irlanninmerelle. Kun Erma viimein lokakuussa pääsi Madeiralle, varsinainen seikkailu oli vasta edessä, 56 vuorokautta Atlantilla.
”Erma vajosi syvemmälle veteen, sitten vesi hyökyi sen yli korviahuumaavalla kohinalla (…) Kajuutta oli saman tien puoliksi veden vallassa.”
Teoksessa purjehduksen problematiikan ja meren kuvaus on tarkkaa ja jouhevaa, mutta ihmissuhdekuvaukset jäävät hieman kömpelöiksi. Se ei kuitenkaan ole estänyt vuonna 1954 julkaistun tositarinan maailmanmenestystä, onhan kirja oodi elämälle. Mieluummin kuolema matkalla vapauteen, kuin elämä vankeudessa.
