Kanadalainen merikapteeni Joschua Slocum (1844–1909) purjehti ensimmäisenä yksin maailman ympäri. Alus oli 11-metrinen Spray, jonka Slocum rakensi vanhasta osterilaivan hylystä.

Matka alkoi vuonna 1895 Bostonista kohti Azoreja ja Eurooppaa. Merirosvojen yrittäessä iskeä alukseen Luoteis-Afrikan rannikolla pakeni Slocum lounaaseen ja päätti sittenkin kiertää maailman länsisuuntaan. Hän julkaisi purjehduksestaan kirjan Yksinpurjehdus maailman ympäri. Ken odottaa teokselta verta, hikeä ja kyyneleitä, saa pettyä. Slocumin tapa käsitellä matkaansa ja vaikeuksiaan on kepeä ja humoristinen.

Pelastusliivejä uimataidoton (!) Slocum ei mukaansa ottanut. Ihmeen kaupalla hän ei hukkunut, vaikka joutuikin ”pelastusruuhensa” kaaduttua veden varaan.

Kap Hornin kierroksellaan Slocum ei taistellut ainoastaan myrskyjä, vaan myös ”villejä” vastaan rannikon ankkuripaikoissa. Ryöstäjien varalta Slocum sirotteli nastoja aluksensa kannelle, ja onnistuikin tempulla säilyttämään arvotavaransa ja oman nahkansa yöllisiä tunkeutujia vastaan.

Etelä-Afrikassa maailmankiertäjä tapasi buuripresidentin, joka oli vaatinut maantieteilijöitään todistamaan, että maa on litteä.

Slocum vietti pitkiä aikoja myös maissa, joten puutostauteja hän ei kokenut, vaikka perusmuonassa olikin toivomisen varaa.

”Ruokavalioni käsitti tavallisesti perunoita, suolattua turskaa ja korppuja, joita valmistin kaksi tai kolme kertaa viikossa. Minulla oli aina runsaasti kahvia, teetä, sokeria ja jauhoja.”

Toukokuussa 1898 Spray leikkasi Etelä-Amerikan koillisnurkassa reitin, jota oli alkumatkasta purjehtinut. Päästyään takaisin Bostoniin oli Slocum purjehtinut kaikkiaan lähes 40 000 meripeninkulmaa.

Suomennosta rasittaa hassu kömpelyys. Kun Slocum purjehtii esimerkiksi etelälounaaseen (south–southwest), hän etenee kirjan mukaan ”etelä-etelälänteen”.

Peloton Slocum kohtasi loppunsa joella. Hän oli vuonna 1909 lähtenyt purjehtimaan Orinoco-joelle, mutta hävisi matkallaan jäljettömiin. Epäillään, että suuri höyryalus olisi ajanut yöllä hänen purtensa yli.