Käytettyä katsomassa: Buster XXL -03 + Honda BF 90 -03

Buster valmistaa kahta isointa malliaan pelkästään tuplapulpettiversiona. Magnumia myytiin pitkään myös keskipulpetilla varustettuna, se jäi kuitenkin historiaan mallin uudistuessa kaudeksi 2002. XXL:äänkin sellaista harkittiin, mutta toistaiseksi rinnakkaiset pulpetit ovat olleet ainoa vaihtoehto.

Ratkaisu on ymmärrettävä. Tuplapulpetit sivulle ulottuvine tuulilaseineen suojaavat viimalta ja roiskeilta. Myös kulkuasennon kannalta on hyvä, että kahden hengen kuorma jakautuu kummallekin laidalle. Yksinäinen sivupulpetti ei kuusimetrisessä veneessä olisi kaupallisesti vetävä eikä perheystävällinen ratkaisu. Keskipulpetissa täytyy sen sijaan olla jotain viehättävää, niin moni Busterin kilpailija sitä suosii.

Eri pulpettivaihtoehtoja puntaroitaessa on muistettava, kuinka suuresta veneestä on kyse. Nykyisin alle viisimetrisiinkin veneisiin on ilmestynyt tuplapulpetteja, ja niiden taakse pyörivät penkit sekä takapenkki. Näissä perään saakka täyteen kalustetuissa pikkuveneissä liikkumatila jää onnettomaksi. XXL:ssäkin sitä on perässä vain kohtuullisesti, vaikka kyse on jo isosta avoveneestä.

Yhteys- ja huvikäytössä liikkumatilan puutetta ei välttämättä koe haittana, mutta esimerkiksi aktiiviuistelija haluaisi raivata ylimääräiset kalusteet tieltään. Osittain se onnistuukin XXL:ssä.

Peräpenkin reunimmaiset päätylevyt voi taittaa alas, jolloin pääsee lähemmäs kulmia. Kikkaa tulee varmasti kiittäneeksi kiinnittäessään venettä laituriin ja solmiessaan lepuuttimia kaiteisiin.
Muhkeasti topattu peräpenkki vie päädyt alhaallakin avotilasta niin suuren osan, että uistelija valitsisi mieluummin taitettavan klaffipenkin. Tosin veneestä katoaisi samalla suuri säilytystila.

Keulan penkeille sopii istumaan 3-4 henkeä. Tässä esiteltävään vuoden 2003 XXL:ään penkkien pehmusteet ja selkänojat on hankittu lisähintaan. Hyvä niin, mutta jokaisen irtopehmusteen soisi täyttävän tehtävänsä. Nyt vasemmanpuoleisen pitkittäispenkin selkänoja osoittautui lähes koristeeksi. Kun siihen nojasi, se vajosi kaiteen alle, ja selkää vasten painoikin kova kaideputki.

Uusi vai vähän käytetty?

Elämänsä ensivuodet järvellä viettänyt Buster oli muutamaa yksityiskohtaa lukuun ottamatta kiitettävässä kunnossa. Kyljistä ja kylkiraidoista oli tietenkin kadonnut niissä uutena loistanut kirkkaus. Joitakin hankaumiakin löydettiin. Pesu ja huolellinen vahaus toimivat ensiapuna.

Käytettyä alumiinivenettä hankittaessa on hyväksyttävä, että alumiini menettää kiiltoaan hapettumisen eli oksidoitumisen seurauksena. Ilmiö sinänsä on luonnollinen ja materiaalia suojaava.

Sekä sisältä että ulkoa on hyvä etsiä lommoja, painautumia ja viiruja. Ne kaikki ovat hankalasti itse korjattavissa. Bustereissa vaneriturkin kunto voi kertoa jotain siitä, millaisessa käytössä vene on ollut. Tässä ilmeisen vähän käytetyssä yksilössä turkki vaati tuskin harjaustakaan, mutta himouistelijan ja tavarankuskaajan XXL:issä näky voi olla toinen.

Alumiiniveneitä pidetään kovaa käyttöä kestävinä, mutta kärsineen yksilön kunnostaminen siistiksi voi olla jopa isompi urakka kuin yhtä paljon rääkkiä kokeneen lujitemuoviveneen.