Huolimatta saariston asukkaiden aidosta käyttötarpeesta, taloustieteiden näkökulmasta vene edustaa ylellisyyshyödykettä. Sen kysyntä siis nousee elintason noustessa tuloja voimakkaammin. Vastaavasti laskusuhdanteessa kysyntä ja hinta laskevat välttämättömyyshyödykkeitä enemmän. Ainakin teoriassa. Käytännössä asiat ovat kuitenkin paljon monitahoisempia.
Covid-pandemia esti matkustamisen ja monta muuta sosiaalisen elämän muotoa hetkeksi ulottumattomiin. Veneily tarjosi turvallisen harrastuksen uudessa tilanteessa ja lajin pariin tuli tuhansia uusia harrastajia. Pandemiaa seurannut kysyntäpiikki kuumensi venemarkkinat, mikä heijastui hintoihin nopeasti 2020–2021.
Yleisen inflaation ja kuluttajien luottamuksen laskun myötä sittemmin rajusti hidastunut venekauppa ei kuitenkaan ole saanut hintoja laskuun, päinvastoin. Tämä siitäkin huolimatta, että juuri ylellisyyshyödykkeiden hintaan kysynnän laskun pitäisi heijastua voimakkaasti. Ei siis ihme, että kuluttaja kokee markkinan olevan rikki. Mitkä tekijät veneiden hintoihin sitten vaikuttavat?
Hinnan muodostuminen riippuu niin merkittävästi veneen tyypistä, koosta ja viimeistelytasosta, ettei yleispätevää taulukkoa ole mahdollista esittää. Yksinkertaistettuna kuitenkin mitä viimeistellymmästä tuotteesta on kyse, sitä suuremmaksi työn osuus lopputuotteen hinnasta nousee ja vastaavasti raaka-aineiden osuus laskee.
Käsityön hinta
Suomalainen veneteollisuus on muun Euroopan perässä siirtynyt viime vuosina voimakkaasti Puolaan. Siellä elintason ja sen myötä palkkakustannusten kasvu on ollut kotimaata voimakkaampaa ja ero maiden välillä on kaventunut. Vaikka Puolan palkat ovat Eurostatin tilastojen mukaan nousseet jopa yli 10 prosentin vuosivauhdilla, olivat ne edelleen 2024 keskimäärin noin puolet Suomen tuntipalkoista.
Suomessa veneenrakennusteollisuuden työehtosopimus kuuluu teollisuusliiton piiriin. Sopimuksen korotukset ovat 2020–2025 sopimuskausilta yhteensä alle 10 prosentin luokkaa. Kotimaisen työn hinnan nousulla ei veneiden kallistumista voine siis selittää.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sai veneteollisuuden kriittisten raaka-aineiden, kuten öljypohjaisten hartsien, sekä metallien kuten alumiinin maailmanmarkkinahinnat pomppaamaan. Vaikka raakaöljyn hinta on sittemmin laskenut, on hartsien hintataso säilynyt korkeana. Tähän on vaikuttanut ainakin hartsituotteiden maailmanlaajuisesti kasvanut kysyntä.
Lujitemuovin arvoa lopputuotteessa voi karkeasti laskea noin neljän euron kilohinnalla. Sen osuus ei valmiissa veneessä siis selitä kuin murto-osan. Mikä sitten selittää? Moottorien hinnat ovat nousseet, samoin kuin komponenttien. Mutta nekään eivät veneen loppuhinnassa ole suurin tekijä.
Volyymituote
Voisi ajatella, että myyntihintojen kasvaessa valmistuskustannuksia enemmän, joku käärii suuret voitot. Kun katsoo venevalmistajien taloustietoja, totuus on kuitenkin toinen. Voittomarginaalit ovat kapeita ja tulosta jää viivan alle suurella osalla valmistajista suorastaan hälyttävän vähän.
Korkojen nousu ja kotitalouksien kasvaneet kustannukset saivat venealalla aikaan raskaasta vesiliikenteestä tutun ”crash stopin”. Moni venevalmistaja joutui lomauttamaan väkeä ja kassaa syötiin pysähtyneiden tehtaiden tuotantotilojen juokseviin kuluihin.
Useat hakeutuivat uusille vientimarkkinoille. Vaikka Venäjän sodasta vähemmän kärsivät markkinat pelastivatkin monia pahimman yli, ei valtameren takanakaan loputonta kasvua ole tarjolla. Nopeasti tärkeimmäksi venevientialueeksi noussut USA:kin on jo tasaantunut ripeimmistä kasvuajoistaan. Tähän ovat vaikuttaneet myös tullit.
Ongelmaksi on osoittautunut myös tuotannon ylösajo. Osaajia on siirtynyt paljon muille aloille.
Kallis kehittää
Tähän kaikkeen on lisättävä vielä kuluttajan toiveet. Tuotteiden uudistumissykli on yhteiskunnassa nopeutunut, eikä veneala pääse tässä helpolla. Kun joka vuodelle odotetaan jotain uutta, on tuotekehityksen pyörittävä tauotta.
Venealalla se tarkoittaa usein uusia muotteja. Ja ennen kuin ensimmäiset veneet uudesta runkomuodolla varustetusta muotista on saatu irti, on rahaa palanut paljon. Uusia malleja voi toki tarjoilla myös edullisemmin, vain kansirakenteita vaihtamalla. Tähän on moni valmistajista vaikeina aikoina tarttunutkin, kuten lehtemme viime aikojen testeissäkin on todettu.
Helsingin venemessuilla hintoja katsellessaan on hyvä muistaa, että suomalainen vene on aito käsityötuote, jonka eurot valuvat suurilta osin kotimaisen kansantalouden ylläpitoon. Kymmenien vuosien käyttöiällä on myös helppo perustella itselleen, tai läheisilleen hankintahintaa. Mikäli sitä nyt veneiden kohdalla tarvitsee yleensäkään perustella.
Kipparin lukijat kertovat
Onko jokin asia yllättänyt veneiden hinnoittelussa? Kerro mikä?
”Kauppa on käynyt huonosti ja silti ylivuotisiakin veneitä on kaupattu todella kovalla hinnankorotuksella edellisen vuoden hintaan verrattuna.”
”Kun venemyynti sakkaa, niin myyntihintojen pitäisi joustaa alaspäin.”
”Tuntuu että viimeisen 15 vuoden aikana noin 35–40-jalkaisten uusien matkaveneiden hinta on lähes tuplaantunut. Jos sellaiseen olisi jotenkuten ollut varaa silloin, niin nyt ei mitään mahdollisuuksia.”
”Lisävarusteet kuten katteet, ankkurivinssit, valot yms. ovat täysin ylihinnoiteltuja.”
”Uusien veneiden koko ja varustelu kasvaa koko ajan, eli hintakin nousee. Halpaa perus käyttö-/ yhteysvenettä on melko vaikea löytää ja valinnanvara on vähäistä. Daycruisereita tai muita löytyy pilvin pimein. Ne ovat turhan kalliita perusajoon.”
”Eipä oikeastaan. Tunnetut merkit pitävät käytettyinä paremmin hintansa.”
Liity Kipparin lukijapaneeliin
Mielipiteesi kiinnostaa meitä. Vastaa kyselyihin ja kerro kommenttejasi.
