Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Testit

Karttaplotterit vertailussa: Jokamiehen laatuplotterit 9–10 tuumaa

Karttaplottereiden 9-tuumainen kokoluokka soveltuu moniin, hieman suurempiin veneisiin. Suurempi koko ja korkeampi hinta antavat odottaa myös parempaa suorituskykyä. Testi osoitti odotukset oikeiksi ja että laitteiden väliset erot ovat myös pienentyneet. Silti laitteet poikkeavat toisistaan.

10.04.2015

Teksti ja kuvat Klaus Salkola

  • Furuno NavNet TZtouch 9”
  • Garmin GPS Map 1020 xs
  • Lowrance HDS 9 gen 2 touch
  • Raymarine A 98 9”
  • Simrad NSS 9 evo 2

Alemman keskikoon plotterit ovat kooltaan 9–10 tuumaa. Tässä kokoluokassa karttaruudulta voi jo kuvitella jotain näkevänsä, mutta monen asian esittäminen samalla ruudulla ei ole järkevää.

Testiin kutsuttiin mallit kaikilta alan maahantuojilta ja mukaan tuli 5 mallia. Kaikki mallit ovat enemmän tai vähemmän erilaisia niin kooltaan, toiminnaltaan kuin rakenteeltaankin.

Myös hintahaitari on laaja. Selkeän testivoittajan määrittäminen ei ole yksikäsitteinen asia johtuen tästä erilaisuudesta. Testiä tulee mieluiten käyttää taustatietona omaa ”testivoittajaa” valittaessa.

Testiin osallistuivat Furuno NavNet TZtouch 9”, Garmin GPS Map 1020 xs, Lowrance HDS 9 gen 2 touch, Raymarine A 98 9” ja Simrad NSS 9 evo 2. Testissä keskityttiin plotteriominaisuuksiin huomioimatta sitä, mitä kaikkea muuta laitteella voisi tehdä.

Vaikka penkissä olikin myös kaikuluotaimen sisältäviä Combo-malleja, ei kaikuominaisuuksia ole mitenkään arvioitu. Sama koskee kaikkiin laitteisiin saatavilla olevia lukuisia muita lisälaitteita.

Plotteri yleisnäytöksi

Tämän päivän plotteri on tarkoitettu yleisnäyttölaitteeksi, johon liitetään erilaisia antureita ja muita laitteita. Liittämiseen käytetään NMEA2000-verkkoa tai valmistajan omaa – usein Ethernet tai NMEA2000 -verkkoon perustuvaa ratkaisua. AIS ja vanhempia laitteita saatetaan edelleen liittää NMEA183:lla.

Bluetoothin avulla voidaan eräitä laitteita liittää langattomasti plotteriin.

Plotteri saatetaan myös kytkeä laajempaan tietokantaan wlanin avulla, jolloin esimerkiksi laitetta voidaan käyttää mobiililaitteelta tai karttoja ja ohjelmistoja päivittää suoraan verkosta. Jos kaikulähetin on laitteen sisällä (combo-versio), liitetään anturit suoraan – muuten on yleinen tapa käyttää verkkoa.

Laitteissa on Furunoa lukuun ottamatta sisäänrakennettu GPS-vastaanotin ja antenni. Tällainen toimii muualla kuin metallikaton alla hyvin. Metalliveneessä tarvitaan erillinen antenni katolle, sillä metallikatto varjostaa radioaaltojen näkymän ylös satelliittien suuntaan. Vastaanotossa on pieniä eroja. Suurempi ero syntyy siitä, onko päivitystaajuus 5 vai 10 Hz, joskaan taajuus ei ole ainut asia, joka vaikuttaa paikan ja kartan esityksen laatuun.

Yleisin karttavalmiste on Navionics, jolla kaikki Garminia lukuun ottamatta tulevat toimeen. Trendinä on, että laitteet voivat vaihtoehtoisesti esittää joko Garminia tai C-Mapiä.

Joukkoon liittyy usein myös valmistajan omia karttatyyppejä, joilla ei aina ole käyttöä Euroopassa. Laajin käytettävissä oleva valikoima on Furunolla, mutta muut tulevat perässä.

Testit kuivalla maalla tehtiin kaikille samoissa olosuhteissa ja samalla jännitteellä.

Laitteiden liitettävyys

Näissäkin plottereissa pätee tuttu sääntö, jonka mukaan laitteen kerran valittuaan veneen omistaja on sidoksissa saman laitevalmistajan muihin laitteisiin. NMEA2000- väylä on periaatteessa yleispätevä keino liittää laitteita ristiin. Saatavana on myös muuntimia ja sovittimia, joilla laitekohtaiset lausekkeet saadaan muunnettua NMEA2000-muotoon.

Jokaiseen plotteriin on mahdollista vaihtoehtoisesti liittää ulkoinen GPS-antenni tai -vastaanotin. Se on välttämätön, jos laite sijaitsee metallikaton alla.

Useimpia laitteita myydään myös combo-versioina. Myös niitä oli testin laitteiden joukossa.

Ensin laitteita kokeiltiin merellä. Paradoksaalista kyllä, hitaallakin nopeudella plotterilla voi olla vaikeuksia selviytyä tehtävästään. Koska jokainen vene joskus ajaa myös hitaasti ja eteen voi tulla tilanne, missä hidas matkan teko tulee erityisen hyvin hallita, on eduksi, jos plotteri käyttäytyy kauniisti myös silloin.

Myös kalastuksessa hidasominaisuudet ovat tärkeitä. Laitteita tutkittiin vajaan työpäivän ajan nollanopeudesta 7 solmuun.

GPS:n paikkatiedon päivitystaajuus on tärkeä ominaisuus. Erityisen tiukka tilanne on silloin, kun veneen vauhti pysäytetään ja aletaan hiljaa peruuttaa pois. Heikommalla plotterilla menee tovi, ennen kuin se alkaa osoittaa järkevää liikettä ja paikkaa. Myös käännökset ja kurssiajo kokeiltiin.

Kuvan tulisi kokonaisuutena liikkua ja päivittyä kerralla. Omakuvan tulisi liikkua tasaisesti, jouhevasti ja totuuden mukaisesti karttakuvan päällä. Karttakuvan tulisi päivittyä uuteen asemaan nopeasti tai liikkua keskipisteen suhteen tasaisesti ja totuudenmukaisesti.

Plotteri esittää karttapohjan ja piirrosmerkit, kuten viitat ym., ruudulla päällekkäin eri tasoilla. Katsoessa tasojen tulisi liikkuessa pysyä tarkasti kohdillaan ilman, että ne nykisivät toisiinsa nähden. Tätä tutkittiin ajamalla aluksella riittävän pitkään, jotta käsitys laitteiden eroista valkenisi.

Lue vertailun tulokset Kipparista 4/2015.

Lue myös nämä

X