Jutut

Näin trooppiset hirmumyrskyt kylvävät tuhoa

20.10.2017

TekstiMarkus Mäntykannas

Kuvat123RF/NASAIMAGES, Lehtikuva/AFP Photo Helene Lenzuela

Syksyisin pohjoisen pallonpuoliskon trooppisilla merivesillä hirmumyrskyjen todennäköisyys on suurimmillaan.

Atlantilla esiintyy hurrikaaneja ja Aasiassa taifuuneja, sen sijaan Intian valtamerellä puhutaan trooppisista sykloneista.

Yhä voimakkaampia tulossa

Syyskuussa Atlantin mittaushistorian voimakkain ja pinta-alaltaan suurin hurrikaani runteli Karibian saaristoa ja Floridaa. Tuuli riehui yli 80 m/s! Tällaisia lukemia on suomalaisen vaikea edes kuvitella, sillä tyypillisissä talvimyrskyissämme tuuli puhaltaa 21–25 m/s.

Syyskuun loppupuolella uusi voimakas Maria-hurrikaani seurasi osittain Irman reittiä, ja runteli muun muassa Puerto Ricoa.

Tulevaisuudessa hurrikaanikausi saattaa pidetä ja myrskyistä ennakoidaan tulevan entistäkin voimakkaampia.

Lämmössä syntyneet

Ei ole sattumaa, että trooppisia hirmumyrskyjä syntyy ainoastaan lämpimien merivesien yllä. Ehtona on vähintään 26-asteinen merivesi tarpeeksi syvässä kerroksessa.

Lisäksi nk. tuuliväänne ei saa olla liian voimakas, eli eri ilmakerroksissa tuulen suunnan ja voimakkuuden vaihtelun pitäisi mielellään olla mahdollisimman pientä.

Usein Atlantin hurrikaanit saavat alkunsa jo Afrikan länsirannikolla, jossa itävirtaukset kasaavat rannikon tuntumaan sekä Saharan kuivaa ja kuumaa että Keski-Afrikan kosteaa ilmaa.

Länsi-Afrikan ylle syntyykin herkästi ukkoskuuroja, jotka ajelehtivat itävirtauksen mukana lämpimän merialueen ylle kohti länttä.

Tällöin pienikin häiriö itävirtauksessa (pohjois-etelä -suuntainen poikkeama) tai meren ylle kehittyvä trooppinen matalapaineen alue voivat laukaista ukkoskuuropilvien yhteyteen pyörteisyyttä.

Tämän ilmiön ajelehtiessa lännemmäs yhä lämpimämpien merialueiden ylle voi siitä kehittyä trooppinen myrsky ja lopulta hurrikaani.

Ei päiväntasaajalla, 
eikä toukokuussa

Trooppisia hirmumyrskyjä ei esiinny aivan päiväntasaajan tuntumassa, sillä pyörimisliikkeen aikaansaamiseksi tarvitaan Coriolis-voimaa (päiväntasaajalla nolla), jotta matalapaineella olisi edellytyksiä voimistua.

Pohjoisen pallonpuoliskon trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla hirmumyrskyjen kausi ajoittuu kesä-marraskuuhun huippujakson ollessa syys-lokakuussa.

Keskileveysasteilla, kuten esimerkiksi pohjoisempana Atlantilla, voimakkaiden myrskyjen kulta-aikaa on myöhäissyksy ja alkutalvi.

Eteläisellä pallonpuoliskolla trooppisten sykloneiden kausi ajoittuu marras- ja huhtikuun välille.

Vähintään 32,7 m/s

Trooppiset hirmumyrskyt luokitellaan tuulen nopeuden perusteella viisiportaisella Saffir Simpson -asteikolla.
Jotta voidaan puhua hirmumyrskystä, keskituulen nopeuden täytyy olla vähintään 32,7 m/s.

Myös keskileveysasteilla, tropiikin ulkopuolella, hirmumyrskyjä esiintyy talvikautena. Tällöin niiden syntymekanismi poikkeaa tropiikista: keskileveysasteiden hirmumyrsky vaatii syntyäkseen voimakkaita pohjois-etelä -suuntaisia ilmamassan lämpötilaeroja sekä lämmön ja kosteuden lähteen.

Pohjois-Atlantti ja Norjan rannikkoseutu ovat maailman pohjoisimpia alueita, missä hirmumyrskyn syntymiseen tarvittavat ainekset ovat talvisin läsnä.

Suomessa myrskytuulen raja on 21 m/s.

 

Kysy meteorologilta

Meteorologi Markus Mäntykannas vastaa säähän ja ilmastoon liittyviin kysymyksiin Kippari-lehden palstalla, jolla hän pohtii ajankohtaisia säähän ja luontoon liittyviä asioita.

Voit myös kertoa, mistä säähän ja ilmastoon liittyvästä aiheesta haluaisit palstalla lukea.

Kysy meteorogilta tästä

Lue myös nämä

X