Kenelle: Pätevää yleisvenettä kaipaavalle, jolla hoituvat kalastusreissut, lyhyet ja suojaisat mökkimatkat sekä aurinkoisen kelin päiväretket.
Ensimmäinen Buster XL tuli markkinoille vuonna 1992, ja se on ollut suosittu siitä lähtien.
Buster on aina uusinut veneitään kiitettävään tahtiin ja samalla niiden koot ovat kasvaneet. Sen huomaa myös kun vertaa nyt koeajettua alkuperäistä XL:ää sen viimeisimpään, vuonna 2020 markkinoille tulleeseen viidenteen malliin. Vuosien aikana veneen pituus on kasvanut hulppeat 75 senttiä ja leveys vajaan vaaksan verran. Myös painoa on kertynyt lisää 300 kiloa.
Pohjan alumiinilevyn paksuus on kummassakin veneessä samat neljä millimetriä. Kyljissä paksuutta on lisätty kolmesta millistä neljään.
Suurin harppaus on tullut polttoainetankkiin. Sen koko on tuplaantunut 80:stä litrasta 160:een.
Ensimmäisen mallisarjan XL-veneitä valmistettiin siis kunnioitettavat yksitoista vuotta, jonka aikana veneeseen tehtiin jatkuvasti pieniä parannuksia. Näkyvin muutos on ensimmäisten mallivuosien veneiden pystyjen ja kapeiden tuulilasien korvaaminen reilusti taaksepäin kallistetuiksi laseiksi. Samalla kuski ja kartturi saivat sivuille lisäsuojaa. Työvenemäinen ulkonäkö muuttui näin astetta urheilullisemmaksi, mutta uudesta pulpetti-lasiyhdistelmästä tuli aikaisempaa leveämpi ja liikkuminen pulpettien ohi hankaloitui.
Keulaosasto on toimiva. Lattialla on hyvin tilaa tavaroille tai vaikka kalastukseen. Keulan A-kaide tekee kulkemisesta turvallista. Solumuovisilla penkinpäällisillä on mukava istua. Penkin alla on yksi lukittava ja toinen avonainen säilytystila.
Toimiva tilajärjestely
Busteriin on onnistuttu tekemään toimivat tilat. Osansa tästä ansaitsevat kapeat pulpetit, joiden välistä mahtuu kulkemaan hyvin. Liikkumista helpottavat myös ikkunoiden ympäri kiertävät tartuntakaiteet, joista saa tukea. Leveä keulakansi ja A-kaide helpottavat veneeseen nousua.
Keulan avotilaa ei ole täytetty liian monilla istuimilla. Keulapenkille mahtuu yksi matkustaja ja loppu tila on pyhitetty tavaroiden kuljetukseen tai kalastamiseen. Tähän veneeseen kelpaa nostaa kyytiin vaikka halko- tai betonisäkkejä, sillä niiden kuskaamiseen riittää tilaa.
Takapenkille mahtuu kolme kyytiläistä. Pikkutavaroille on avonaiset säilytyslaatikot molemmissa pulpeteissa. Keulassa on sekä lukittava että penkin alla oleva avonainen säilytystila. Suurimmat tavarat saa takapenkin alle lukkojen taakse.
Pulpettien välissä on reilusti tilaa ja tuulilasin suojakaiteista saa hyvän otteen. Keulasta ohjaamoon kulkeminen ei voi olla tämän helpompaa.
Veneessä on heloista päätellen ollut kuomu. Monilta kuomuvalmistajilta löytyy sitä kaipaavalle kaavat uuden tekemiseksi.
XL:n laidat ovat matalat ja siinä on omat hyvät puolensa. Veneestä nouseminen keulasta rantaan on helppoa ja se onnistuu vähän kankeammaltakin. Matalat varalaidat sopivat myös kalastajille.
Tuulessa venettä liikuttavaa tuulipintaa on vähän ja kalasaaliiden nostaminen veneeseen onnistuu helposti. Vaikka laidat ovat matalat, pysyivät pärskeet pienestä aallokosta huolimatta veneen ulkopuolella.
Ulkonäköään parempi
Ensimmäinen veneeseen tullut naarmu kirpaisee mieltä. Tässä veneessä kolhuja oli siellä täällä, mutta puuttuneita uimaportaita lukuun ottamatta mikään paikka ei ollut rikki.
Kuljettajan tuulilasi oli sen kirkkaudesta päätellen uusittu.
Bustereiden välipohjat on tehty liukuestekuvioidusta vanerista, jotka on jossakin vaiheessa vaihdettava uusiin. Tässä veneessä oli kahdesta palasta muodostuvan turkin keulimmainen eli juuri yleisesti lastitilana toimivan alueen vaneri jo vaihdettu. Jotkut XL:n omistajat ovat lisänneet monista alumiiniveneistä ja esimerkiksi uudemmista työkäyttöön tarkoitetuista Bustereista tutun kuvioidun alumiinilevyn vanerin päälle.
Uusissa XL-veneissä turkkivanerit on korvattu kestävämmällä komposiittilevyllä.
Tässä veneessä keulimmainen turkkivaneri oli jo vaihdettu uuteen. Käsistään kätevä tekee homman itse.
Sopiva koneteho
XL suunniteltiin aikana, jolloin nelitahtikoneet olivat vasta tulossa markkinoille. Suurimmaksi koneeksi suositeltiin 90-hevosvoimaista. Nelitahtikoneiden aikakaudella moni käyttäjä tyytyi XL:ssä 50 hevosvoiman tehoon. Se riittää muutaman hengen kuormalla ja uistellessa, mutta isommalla kuormalla lisäteho on paikallaan.
Tässä veneessä ollut 70-hevosvoimainen nelitahti Johnson, joka on läheinen sukulainen vastaavankokoiselle Suzukille, vaikutti sopivalta. Liukuun nousu oli kahden hengen kuormalla nopeaa, huolimatta välipohjan alla lisäpainona olleesta vesilastista. Epäkuntoisen pilssipumpun takia vettä ei saatu tyhjennettyä.
Hydrauliohjaus teki ajamisesta kevyttä, mutta kierroksia olisi saanut olla viiden sijaan vähemmän.
Huippunopeudeksi mittasimme reilut 30 solmua, liukukynnys oli 17 – 18 solmua. Kone toimi moitteettomasti, kunnes todennäköisesti kuvausten yhteydessä polttoainetankissa olleet roskat lähtivät liikkeelle aiheuttaen käyntihäiriöitä. Tämä oli hyvä muistutus erillisen polttoainesuodattimen tai ainakin tankin säännöllisestä puhdistamisesta.
Myyjäliike Premarin lupasi korjata molemmat viat.
70-hevosvoiman koneteho vaikutti XL:ään sopivalta. Roiskeet pysyivät matalista laidoista huolimatta ulkopuolella.
Mukava ajaa
XL:n ohjaamo toi mieleen urheiluautolla ajamisen. Tätä venettä ei ole suunniteltu seisaaltaan ajettavaksi, sillä penkit ja pulpetit ovat matalalla.
Kuski ja kartturi istuvat vaatimattomilla muovituoleilla ja ohjauspulpetin taakse siirtyminen vaati notkeutta. Paikalle päästyä ratti osoittautui olevan kuitenkin sopivalla korkeudella ja kun jalat oli saanut suoristettua pulpetin alle, niin ajoasento oli ihan kelvollinen.
XL:ssä istutaan todella matalalla. Tuulilasit antavat kapeudestaan huolimatta matkustajille suojaa.
Kukaan tuskin vakavissaan harkitsee XL:ää pitkien matkojen veneeksi. Pehmustettu penkki olisi ollut kyllä plussaa. Hätäavuksi olisi kelvannut vaikka kapokkityyny. Kalliimpi vaihtoehto olisi kokonaan uuden penkin hankinta.
Vaikka kuskin ergonomia ja veneen ominaisuudet jäävät uusista veneistä, oli Busterilla mukava ajaa. Kone reagoi kaasuun välittömästi ja hydrauliohjaus teki ohjaamisen helpoksi. Ohjaus olisi saanut kyllä olla nopeampi. Nyt rattia joutui pyörittämään viisi kierrosta laidasta laitaan. Mutta venettä oli mukava pyöritellä ja ajaminen oli jopa urheilullista.
20 – 30 sentin korkuisesta aallokosta vene selvisi leikiten. Meno oli kaikin puolin vakaata eikä runkoääniä kuulunut. Matkavauhdissa kone oli hiljainen.
Ohjaamo on vaatimaton. Varusteina on ainoastaan kierrosluku-, trimmi- ja polttoainemittarit.
Kuka tarvitsee käytettyä alumiinivenettä?
Kovaan käyttöön venettä hankkiva saattaa jopa arvostaa hieman kulahtanutta ulkonäköä. Rakennustarvikkeita ja polttopuita kuskaa mieluummin hieman elämää nähneellä veneellä.
Peltiveneen omistaja vetää veneensä huoletta rantakivikoille ja jatkaa vaikka marjametsään tai rannalta kalastamaan, kun tarkka lasikuituveneilijä varoo kolhimasta pohjaa ja etsii sopivamman rantautumispaikan.
XL on hyvä hankinta myös ihan perusveneeksi, sillä alumiiniveneet pitävät hyvin hintansa.
Tämän veneen hintapyyntö oli reilut kymmenen tuhatta euroa. Sen arvo tuskin putoaa lähivuosina, jos uusi omistaja ylläpitää XL:ää nykyisessä kunnossaan.
Buster kallistui kaarteissa reippaasti, mutta vene oli kaikin puolin johdonmukainen ja helppo hallittava.
Tekniset tiedot
Buster XL
Vuosimalli 1994
Valmistaja Fiskars Oy/Inhan tehtaat
Suunnittelija Team Buster
Pituus 5,30 m
Leveys 2,05 m
Paino 440 kg ilman moottoria
Moottori Johnson 70 nelitahti, vm 2002, käyttöönotto 2002
Polttoainesäiliö 80 litraa
Hinta 10 800 €
