Huhti-toukokuun vaihteessa aurinko on jo sen verran korkealla, että se lämmittää samalla teholla kuin elokuun puolivälissä. Lämpötilat laahaavat vielä talven jäljiltä verrattain alhaisissa lukemissa, vaikka auringon teho jo sinällään mahdollistaisikin elokuun kaltaiset lämpötilat. Ilmakehä on kuitenkin vielä kylmä ja sillä kestää aikansa lämmetä.
Moni on saattanut erityisesti sisämaassa ja sisävesillä yllättyä, kun voimakkaat tuulen puuskat viriävät ikään kuin tyhjästä aurinkoisena kevätpäivänä. Auringon lämmittäessä maanpintaa syntyy termiikkejä eli lämpimän ilman kuplia, jotka kohoavat ylemmäs ilmakehään ja kuljettavat lämpöä sinne. Jo kilometrin ylempänä maanpinnasta lämpötila voi aurinkoisena päivänä olla liki 10 astetta maanpintaa alhaisempi, jolloin pystysuuntainen lämpötilaero kasvaa suureksi. Lämpötilaeron myötä syntyy kylmältä tuntuvia tuulenpuuskia maanpintaan, kun ylempänä ilmakehässä oleva ilma liikkuu laskuvirtausten mukana maanpinnalle synnyttäen puuskatuulia.
Välillä pukeutuminen onkin näin huhti-toukokuussa haastavaa: lupaavan aurinkoisena ja lämpimänä alkanut aamupäivä voi vaihtua tuuliseen ja kylmään iltapäivään. Erityisesti silloin, kun lämpöisen maanpinnan päälle virtaa kylmää ilmamassaa ja pystysuuntainen lämpötilaero on suuri, tuulen puuskat yltyvät. Usein näin käy matalapaineen jälkipuolella, kun sää selkenee ja pohjoisesta virtaa kylmää ilmaa.
Keskituuliennusteihin kannattaakin sisämaassa suhtautua aurinkoisina kevätpäivinä varauksella: vaikka 10 minuutin keskituuli ei olekaan mainittava, yksittäiset puuskat voivat olla kovia vesistöilläkin. Kevät onkin tuulen puuskien kannalta sisämaassa vilkkainta – ehkä yllättävintäkin aikaa vuodesta.
