Markkinoiden ”halvin” retkivene vuonna 1990 oli Kipparin kesälehden mukaan Rybitwa ja sen testi varmasti lehden luetuimpia artikkeleita pitkään aikaan. Tiedättehän, kun halvalla saa…
Puolassa valmistettu vene osoittautui rungoltaan vanhaksi Crescentiksi, jonka muotit puolalaiset olivat hankkineet. Samaista HT-venettä oli myös Lohi tehnyt aikoinaan Suomessa.
Uusi valmistaja, eikä liioin uusi nimikään olleet tuoneet veneeseen mitään omintakeista tai tavanomaisesta poikkeavaa. Pienen perheen tai parin hengen perushardtoppari oli 4,7 metriä pitkä ja se kulki 30 - 50 hevosvoiman perämoottorilla.
Testin yhteenveto ei mitenkään mairitellut uutuusvenettä. Lehdessä todettiin, että Rybitwa (Kippari 5/1990) oli vanhanaikainen ja heikosti viimeistelty.
Ajo-ominaisuudet eivät päätä huimanneet ja ohjaajan tilat olivat surkeat. Silti venettä pidettiin virheineenkin positiivisena tuttavuutena.
”Mutta kun otetaan huomioon hinta, 29 750 (markkaa) ja se, että vene kulkee jo testimoottoria (40 hv) pienemmälläkin koneella, ollaan totuuden edessä. Ja vastaus kuuluu: Kyllä!”, todettiin Kipparin 38. testin lopussa.
Edullisen retkiveneen vastapainona esiteltiin myös kotimainen Yamarin 540 Big Game, pehmeäkattoinen HT.
Carver 42 Aft Cabin puolestaan edusti kalliimpaa, kookkaampaa ja asumismukavuutta tarjoavaa venetyyppiä – tai lähinnä se edusti jahtiluokan huvialusta.
Tänään ”neljäkakkonen” on jo normikalustoa rannoilla, mutta 30 vuotta sitten se oli iso, eikä kyseistä 2,4 miljoonan markan hintaista venettä oltu tuotu Suomeen kahta yksilöä enempää, ei ainakaan Kipparin mukaan.
Ajat ja ihmiset vaihtuvat, mutta jotkut asiat pysyvät. Keskustelu veneajokortin tarpeellisuudesta nousee aika ajoin pinnalle. Se oli ajankohtainen aihe myös 30 vu0tta sitten.
Merenkulkuhallituksen silloinen pääjohtaja Kyösti Vesterinen ampui aiheen alas Kipparin haastattelussa. Vesterinen totesi, että suurin osa veneilijöistä on järkevää väkeä. Ongelmien aiheuttajat ovat ryhmä, johon ei korttipakko vaikuta. Maanteilläkin tietyt tyypit törttöilevät ajokorttipakosta huolimatta.
Vesterisen mielestä ongelmia aiheuttavien ”mustien lampaiden” asenteisiin vaikuttamisella ja koulutuksella olisi huomattavasti parempi vaikutus veneilyturvallisuuden parantamiseksi. Se pätee varmasti vieläkin pakkokeinoja paremmin.
