Itämeren jäätyminen ihmetyttää. Miksi se alkaa aina pohjoisesta ja idästä, sekä vaikuttaako tähän veden suolaisuus?
Veneet on aika nostaa turvaan jäätyviltä vesistöiltä. Vesistöjen suolaisuus todellakin vaikuttaa jäätymispisteeseen siten, että makeampi vesi jäätyy ennen suolaista vettä.
Suomen sisävedet alkavat jäätyä jo lämpötilan pudotessa nollaan asteeseen, mutta Itämerellä vaihtelu on suurempaa.
Vesi on makeinta Perämerellä, missä keskimääräinen suolaisuus on 2–3 promillea. Tällöin jäätymispiste on n. –0,1…–0,2 °C. Suolapitoisuus kertoo, kuinka paljon suolaa on yhdessä litrassa vettä. Esimerkiksi kahden promillen suolaisuus tarkoittaa, että litrassa vettä on kaksi grammaa suolaa. Selkämerellä suolaisuus kohoaa 5–6 ‰:een ja jäätymispiste on n. –0,3 °C. Suomenlahdella vesi on makeinta alueen itäosassa (n. 4 ‰) ja suolaisinta länsiosassa (n. 7 ‰). Jäätymispiste vaihtelee idän –0,2 ja lännen –0,4 asteen välillä. Gotlannin edustalla suolaisuus nousee 7–10 ‰:een ja Tanskan salmissa se on jo 15–30 ‰, jolloin jäätymispiste on laskenut –0,8….–1,5 asteeseen. Valtamerillä suolaisuus on keskimäärin 35 ‰ ja jäätymispiste n. –1,8 °C. Jäätymiseen vaikuttavat suolaisuuden lisäksi toki myös paikalliset virtaukset. Itämerellä jäätalvi alkaa ensimmäisenä Perämeren pohjukoissa loka–marraskuussa.
