Porvoon Kråkön saari oli viime vuosisadalla yksi tärkeimmistä venevalmistuspaikoista Suomessa. Haikkoonselän itäreunalla sijaitsevassa saaressa oli parhaimmillaan yli 20 veneveistämöä.
Yksi tunnetuimmista oli Thure Lindströmin veistämö. Veneveistäjiä oli suvussa ollut jo pitkään. Thure jatkoi isänsä Alfredin aloittaman veistämön toimintaa, sillä isoveli Allan oli jo ehtinyt perustaa oman veistämönsä. Se tuli tunnetuksi Family Cruiser -perheveneensä ansiosta.
Saaressa oli joko viljeltävä maata, kalastettava tai rakennettava veneitä. Maantieyhteys kivenheiton päässä olevaan Porvoon kaupunkiin oli viime vuosisadan puolivälissä surkea. Asfalttitietä piti saaressa odottaa aina 1970-luvulle saakka. Mutta Porvoonjokea pitkin pääsi veneellä nopeasti kaupunkiin.
Alfred Lindström oli ensimmäinen, joka ryhtyi tekemään veneitä asiakkaille. Hän kävi Haikkoonselän länsirannalla Hamarissa opettelemassa Estlanderin telakalla ja vuonna 1907 mies oli valmis aloittamaan oman veistämönsä. Maine levisi laajalle alueelle ja reilussa kymmenessä vuodessa tilausmäärät voitiin ilmoittaa jo kymmenissä veneissä.
Lindströmin vanhin poika, Allan, oli aluksi töissä isänsä veistämöllä ja ammatin opittuaan perusti vuonna 1928 oman veistämönsä. Nuorempi veli, Thure, sai oman Nordic-veneillään tunnetuksi tulleen veistämönsä pystyyn vuonna 1936.
Thure Lindströmin veneveistämö Porvoon Kråkössä oli aikanaan nykyaikainen ja edustava venetelakka.
Puusta muoviin
Ensimmäiset vuosikymmenet tehtiin puuveneitä. Malleja oli useita ja tekijöitäkin tarvittiin. Työntekijämäärä Thuren veistämöllä nousi yli viidenkymmenen tultaessa 1950-luvulle. Parhaina vuosina henkilökuntaa oli lähemmäs 100.
Perämoottorien kultaiset vuodet olivat alkamassa ja niitä varten tarvittiin veneitä. Kysyntä oli kovaa Amerikassa ja tuntui myös Porvoon Kråkössä asti. Lindströmin veistämö oli yksi niistä, jotka veistivät sarjatyönä satamäärin veneitä Yhdysvaltojen markkinoille.
Lindström osasi arvostaa tekijöitä. Kun työläiset alkoivat järjestäytyä ammattiliittoihin, ei Lindström vastustellut vaan päinvastoin kannusti. Kaikki yrittäjät eivät niin tehneet. Ehkä hän tajusi, että vain eloonsa tyytyväinen työntekijä on työssään hyvä ja siitä riippuu yrityksen tuloskin. Veistämö toimi tehokkaasti kuin tehdas. Sen yläkerrassa oli pitkään oma veistokoulu, jossa koulutettiin alalle pyrkiviä veistäjiä, joille työpaikka löytyi koulun jälkeen heti alakerrasta.
Suosituin Nordic oli malli 79, jota ulkomaille markkinoitiin nimellä Pacific 27. Siitä oli myös useampi pienempi versio.
Vesiurheiluun sopiva Nordic 53 Sport oli vuoden 1969 esitteen mukaisesti tuulilasivene, jossa oli korkeat laidat, pohja 8 millin lujitemuovia ja rungossa oli kellukkeet.
Jollista matkaveneisiin
Veneitä syntyi jollasta kymmenmetrisiin matkaveneisiin. Tuotannossa oli useita malleja, joista oli useita eri versioita.
Suurin oli Nordic 103, joita tehtiin ilmeisesti vain kaksi. Se oli kymmenmetrinen moottoripurjehtija, jolle ei kuitenkaan löydetty tarpeeksi asiakkaita, jotta tuotantoa olisi kannattanut jatkaa.
Nordic 81 on Thure Lindströmin suunnittelema ja perusmuodoiltaan perinteisen uppoumarunkoisen kalastajaveneen jälkeläinen. Uppoumarunkoisen 1-kajuuttaisen perheveneen valmistus alkoi vuonna 1968.
Sitä kehuttiin korkealaatuisesta työnjäljestä ja sisustusjärjestelyistään. Runsas puun käyttö oli tyypillistä Lindströmin veistämölle. Puuosaaminen näkyy lujitemuovisten Nordicien sisätiloissa. Sisustuksessa on runsaasti mahonkia ja sillä on vältetty nykyveneiden muovinen yleisilme. Työjälki ja ylipäätään materiaalivahvuudet kaikkialla veneessä kertovat ajasta, jolloin ne tehtiin kestämään.
Nordic 81 oli mahdollista varustaa myös mastolla ja pienellä tukipurjeella, mutta se ei tehnyt siitä vielä moottoripurjehtijaa.
Veneen perustana ei käytetty mitään olemassa olevaa vanhaa puuvenettä, joita veistämöllä oli jo tehty useita vuosikymmeniä. Se oli täysin uusi konstruktio.
Keskimoottoriveneiden tuttu piirre vaivaa Nordiciakin eli moottorikoppa vie tilaa veneen keskellä. Sen päällä olevan valekannen avulla sai avotilaan reilusti pöytätilaa. Vene oli rekisteröity peräti 15 henkilölle.
Venemallin historian alussa se oli varustettu 45 hevosvoiman bensiini/petroolimoottorilla. Bensiiniä varten oli 10 litran polttoainesäiliö ja petroolille 60 litran tankki.
Uppoumarunkoiselle tyypilliseen tapaan myös Nordic 81 kulkee hyvin jo melko pienellä moottorilla. Tehosuosituksen alaraja oli 20 hevosvoimaa. Seitsemän solmun matkanopeus saavutettiin helposti 35 hevosvoiman moottorilla. Vakiomoottorina 70-luvulla Nordicissa oli yleensä Volvo Pentan MD3 -diesel.
Nordic 81:n rungolle tehtiin myös moottorivenemallia syvemmällä kölillä varustettu, asuttavampi moottoripursi.
Markkinoitiin Pohjoismaihin
Nordic 81 syntyi ”kaukomatkoista kiinnostuneiden henkilöiden ja 35-vuotisen kokemuksen omaavan Thure Lindströmin Veneveistämön läheisen yhteistyön tuloksena”, kuten veistämön suomenkielisessä mainoksessa todettiin.
Och samma på svenska. Venettä markkinoitiin ahkerasti myös Ruotsissa. Siellä ”Borgå Snipa” tunnettiin nimellä Scandic 27. Sitä, ja muita Nordicin malleja, myi Marina Norr Ab Tukholmassa Norr Mälarstrandin varrella.
Vaikka 81 oli suosittu, sitäkin suositumpi oli U-pohjainen mutta liukuvarunkoinen Nordic 79. Venettä valmistettiin vuosien 1971–83 välillä. Se oli haluttu vene myös ulkomailla. Valmistusmäärä nousi noin 500 veneeseen, joista Suomeen jäi ilmeisesti vain runsaat sata venettä. Käytetyn seiskaysin löytänee helpommin siis vaikkapa Ruotsista. Kannattaa etsiä myös nimellä Pacific 27, jolla sitä markkinoitiin ulkomailla.
Käytettyjen veneiden markkinoilta Ruotsista voi löytää muitakin Kråkössä tehtyjä veneitä. Syyskuussa tätä kirjoitettaessa oli Ruotsissa tarjolla esimerkiksi vuonna 1964 tehty uppoumarunkoinen Scandic 22 -”snipan” kuten myös Nordic 81 -mallista muokattu moottoripurjehtija. Jotain hyvää Nordicin laadusta kertoo se, että vielä 40–60 vuotta myöhemmin niitä on myynnissä hyväkuntoisina ympäri Pohjoismaita.
Scandic 22 tunnettiin 1960-luvulla Suomessa nimellä Nordic 67. Vene oli lasikuiturunkoinen, 6,7 metriä pitkä ja 2,45 metriä leveä. Runko oli pohjasta laminoitu noin yhdeksän millimetrin paksuiseksi ja laidoilla kuitua oli pari milliä ohuemmin. Keskimoottorina oli pieni Albin. Veneessä oli keulakansi ja tuulilasi suojasi ajoviimalta. Avotilaan sai kuomun, joten Scandic/Nordic toimi myös pienenä retkiveneenä.
Nordic 67/Scantic 22 oli keskimoottorinen retkivene, jonka pienen Albinin sijasta siinä saattaisi olla sähkömoottori.
Lama lannisti
Thure Lindströmin poika Alf perusti oman yrityksensä vuonna 1983 ja jatkoi Nordicien tekemistä. Uusi yritys Nordic Marin tuotti puolensataa isoa liukuvarunkoista matkavenettä.
Ensimmäinen oli Nordic 77, jonka suunnittelussa oli mukana Ilpo Kjellman. Hän oli ollut suunnittelemassa jo aiemmin Thure Lindströmin tekemää Nordic 86 -mallia. Sisustus oli Sture Gripenbergin käsialaa.
Myös 77 oli 86-mallin mukaisesti liukuvarunkoinen. Moottoriksi sopi jopa 200 hevosvoiman diesel. Valmistajan tehosuositus oli 130 hevosvoimaa, minkä todettiin pian olevan hieman alitehoinen veneeseen, joka painoi noin 2 500 kiloa.
Veneessä oli kolme kajuuttaa ja ohjaamo oli suljettavissa liukuovella. Avotila oli itsetyhjenevä ja tilava oleskelua ajatellen. Venettä tehtiin vuosina 1984–1989.
Siitä esiteltiin vuonna 1988 paranneltu versio, Nordic 800. Veneiden kysyntä pysähtyi 1990-luvun lamassa ja tuotanto ajettiin alas.
Nordicin malleja on esitelty vuosien varrella myös Kipparissa, pääasiassa Kokemuksia veneestäni -juttusarjassa.
Nordic 77 löytyy Kipparin numerosta 6/1999 ja viimeiseksi veistämön malliksi jäänyt Nordic 800 oli numerossa 5/2000. Nordic 81 oli Kokemus-veneenä numerossa 9/2006 ja Nordic 86 oli Kipparissa 6/2015. Käytetty Nordic 68 esiteltiin numerossa 10/2022.
Nordic 65/M Cabin oli komea täysmahonkinen retkivene, joka saavutti parhaimmillaan 30 solmun nopeuden 150 hv moottorilla.
Juttu on julkaistu Kipparissa 11/2022
Tekniset tiedot
Nordic 81
Rakennusmateriaali lujitemuovi/mahonki
Pituus n. 8,10 m
Leveys n. 2,70 m
Syväys n. 0,70 m
Moottori Volvo Penta BB-30, 24-45 hv (tai MD3, 35 hv), keskimoottori
Nopeus 8-10 solmua
Makuupaikat 4
Varusteet Teleflex-ohjaus, pesuallas, kaasukeitin, kulkuvalot, patjat ja tyynyt, kajuutan verhoilut ja avotilan kuomu.
Valmistaja Thure Lindströmin Veneveistämö, Kråkö, Porvoo
