Tilaa
Jutut

Kokemuksia veneestäni: Summalainen sai uuden sydämen

Fordin teollisuusmoottori teki 50 vuotta töitä summalaisfiskarissa. Nyt sen korvaa tuore turbokone.

11.10.2020

Tekstijuha virtanen

Kuvateero pöyhönen juha virtanen arto tuomala

Haluatko kertoa veneestäsi?

Jos sinulla on venetyyppi tai -malli, jota ei ole vielä esitelty, ja olet halukas kertomaan kokemuksistasi sen kanssa, ota yhteyttä Kipparin toimitukseen sähköpostilla: kippari at otavamedia.fi

Täältä löydät kaikki venemallit, jotka on esitelty Kokemuksia veneestäni -juttusarjassa.


Kauneus on katsojan silmässä, mutta eihän sadat Kotkan puuvenemessujen kävijät, jotka tämän veneen äänestivät tapahtuman kauneimmaksi vuonna 2005, voineet olla väärässä, eihän?

Veneen silloinen ja nykyinen omistaja, Arto Tuomala, on yhä edelleen valmis yhtymään venettään äänestäneiden mielipiteeseen. Se on hänen silmäteränsä ja siirtyy todennäköisesti joskus tulevaisuudessa hyvässä kunnossa seuraavan sukupolven edustajille.

Tuomalan puuvene on perinteinen ”kotkalainen käyttövene” lähes aidoimmillaan.

Niin käyttövene kuin onkin, summalaista on pidetty viime vuodet kuin kaunista kukkaa kämmenellä. Sitä on huollettu ja hoidettu vuosittain, joten vene on pysynyt hyvässä kunnossa.

Yhteysveneeksi tehty summalainen on sisältä pelkistetty. Vanha moottorikoppa oli avattavissa kolemessa osassa huollon helpottamiseksi.

Vanha pelittää edelleen

Jo ostaessaan veneen, Arto Tuomala mietti uuden moottorin hankkimista. Vanha 60-lukulainen Fordin umpirautainen moottori ja varsinkin sen kunto arvelutti, mutta asiantuntijat antoivat siitä pääasiassa kiittäviä arvioita.

­­— Eräskin sanoi, että siitä seuraava tekninen laite alaspäin on rautakanki, Tuomala muistelee.

Hän päätti uskoa niitä, joiden mukaan moottori kestää vielä hänen pojanpojalleenkin.

Nyt moottorin täyttäessä 50 vuotta, päätti Arto Tuomala kuitenkin vaihtaa sen tuoreempaan, vähän muiden houkuttelemana.

— Ei sitä olisi vieläkään tarvinnut vaihtaa. Laitan sen myöhemmin myyntiin, niin joku saa siitä toimivan moottorin, Tuomala toteaa.

Fordin teollisuusmoottorista marinoitu diesel palveli Tuomalan veneessä 50 vuotta. Oikeastaan mitään syytä sen vaihtoon ei olisi ollut vieläkään.

Kerran peruskorjattu

Suoraan rungon pitkittäispalkkeihin pultattu moottori oli veneen alkuperäinen kone, Ford 2701 E, joka on teollisuusmoottorista marinoitu venekäyttöön.

Moottori sai kumityynyt tassujensa ja rungon väliin, mikä vähensi huomattavasti veneeseen kohdistuvia värinöitä.

Dieselmoottori antoi – ainakin uutena – ulos 71 hevosvoimaa 2  500 kierroksella minuutissa. Kytkimenä oli Velvet Drive AS1-71C välityssuhteella 1:1.

Ford on Tuomalan omistuksessa laitettu kerran palasiksi, heti oston jälkeen. Koneremontti oli helppo toteuttaa samalla kun vene kunnostettiin perusteellisesti ja esimerkiksi koko ajohytti purettiin päältä pois.

Moottorin osalta koko operaatio oli lähinnä varotoimenpide, sillä mitään vikaa moottorissa ei ollut havaittavissa. Se oli säilynyt huomattavasti paremmassa kunnossa kuin koko vene sen ympärillä. Aikaa tuosta isosta remontista on nyt 14—15 vuotta.

­­— Kone purettiin atomeiksi ja männänrenkaat vaihdettiin. Myös kytkimen massalevyt uusittiin, Tuomala muistelee.

Myös suuttimet tarkastettiin ja moottorin kasaamisen yhteydessä tietysti laitettiin kaikki tiivisteetkin uusiksi.­­

— Vanhaksi dieseliksi tämä on ollut yllättävän siisti moottori. Vain kerran se on vuotanut öljyä. Eikä silloinkaan moottorista vaan öljynsuodattimesta, Arto Tuomala kertoo.

­­— Öljyvuoto johtui liian kapeasta tiivisteestä, mutta asia korjaantui, kun otti käyttöön vanhan leveämmän tiivisteen. Öljysuodatin oli eri valmistajan kuin aikaisempi ja kun nämä nykyosat tehdään ties missä, niin näin voi käydä, hän jatkaa.

Lisätehoilla ensi kesään

Uudeksi moottoriksi tuli lopulta, monien eri merkkivaihtoehtojen ja hintaneuvottelujen jälkeen Beta Marinen nelisylinterinen malli 105. Sipoolaisen Veneakseliston edustama Beta perustuu Kubotan peruslohkoon. Moottori on hiukan tehokkaampi, hiukan pienempi mitoiltaan ja hiukan kevyempi kuin vanha Ford.

Kubota perusmoottorit valmistetaan Japanissa ja Beta Marine muuntaa merikäyttöön omissa nimissään myymänsä moottorit Englannissa.

Turbomoottorin sylinteritilavuus on 3  769 kuutiosenttiä ja se antaa 99 hevosvoimaa 2 600 kierroksella minuutissa. Moottori painaa 425 kiloa.

Uuden moottorin myötä vaihtui myös kytkin. Uusi on TechnoDriven hydraulinen merikytkin, malliltaan TM-93. Sen välityssuhde on 1.51:1. TM-93 lisää moottoripaketin painoa hieman yli 50 kilolla.

Potkuri todennäköisesti joudutaan vielä vaihtamaan toisenlaiseen, kun uusi moottori pääsee tositoimiin merelle.

Vanhan summalaisveneen elämä jatkuu uuden Beta Marinen tekemän turbomoottorin avulla.

Potkuri vaihtuu ensi kesäksi. Peräsimessä on kantotasot,joiden ansioista vene ei kaiva perää alas kuten tällaisilla on tapana tehdä kaasua lisättäessä.

Kapeampi paketti

Moottorin vaihto ei aina ole helppo operaatio toteuttaa. Jo vanhan painavan dieselin saaminen ulos veneen ohjaushytistä edellytti apuvoimien kutsumista ja jokunen tovi meni ennen kuin vanha moottori oli hallin lattialla.

­­­— Hetken jo mietin pitääkö toisesta ovenpielestä sahata tuuman verran pois ja sitten teettää uudet leveämmät ovet, Tuomala kertoo.

Kallistelemalla konetta se saatiin kuitenkin hivutettua ulos.

Uuden moottorin paikalleen asentamisen kanssa riittää varmasti myös puuhaa. Se on onneksi parisen tuumaa kapeampi, joten oviaukossa on molemmilla puolilla 2,5 senttiä enemmän pelivaraa.

Kapeus tarkoittaa myös sitä, että uusi moottori ei osu täysin samoille tassunjäljille vanhan moottorin kanssa.

Arto Tuomala kertoo veljensä olevan metallialan miehiä ja tämä on jo luvannut tehdä sovituspalat, joilla moottoripeti saadaan uusille mitoille sopivaksi.

Remonttia on tehty Veijo Sorvarin veistämöllä. Hän tekee pedin alle runkoon tarvittavat tuet.

Sorvari teki veneeseen edellisen remontin yhteydessä uuden moottorikopan. Nyt se todennäköisesti joudutaan tekemään uusiksi moottorivaihdon takia.

Ensimmäinen yhteinen kesä veneen kanssa jouduttiin vielä ajamaan ilman moottorikoppaa. Kun moottori on keskellä ajohyttiä, niin se ei ollut ehkä kaikkein miellyttävintä matkantekoa.

Suomenlahden kaunein summalainen ei ollut reilu 10 vuotta sitten ihan niin kaunis kuin nykyään. Arto Tuomala ja venevesitäjä Veijo Sorvari tekivät veneen kanssa melkoisen urakan ennen kuin se oli näyttelykunnossa. Huonnon kuntoon päässyt ajohytti uusittiin, samoin suurin osa sivukansista ja myös rungossa oli sanomista. Arto Tuomala teki veistäjän apuna paljon itsekin veneensä nykykunnon hyväksi.

Nätisti kulkeva runko

Betan moottori on vanhaa Fordia hiukan lyhyempi. Potkuriakselia ei haluttu vaihtaa, joten Beta on pakko sijoittaa rungossa taaemmas Fordiin verrattuna. Muutos on kuitenkin sen verran pieni, että se tuskin muuttaa veneen kulkuasentoa ratkaisevasti.

Arto Tuomalan mukaan veneen ajettavuus ja käyttäytyminen kovassakin merenkäynnissä on hyvä ja ennalta arvattavissa.

— Sellainen lievä sivumyötäinen on mukavin keli ajaa, Tuomala kertoo.

Veneen runko on tehty alun perin tukevaksi, koska sitä oli tarkoitus käyttää isoilla vesillä Kotkan ja Haapasaaren välillä.

Kun useissa meriläismallisissa veneissä on veistokaarien välissä kaksi kevyempää painokaarta, on Timperin veistämöllä tämä veneyksilö tehty vuorottelemalla veisto- ja painokaaria. Silloin paksuja veistokaaria luonnollisesti tulee runkoon tiheämmin ja rakenteesta vankempi.

— Keulan muoto voisi olla hieman leveämpi, jolloin vedenheitto olisi parempi laineessa ajettaessa. Nyt kun matkavauhti tulee kasvamaan, niin uskon asian korjantuvan, Tuomala pohtii.

Toinen pienen miinuksen arvoinen ominaisuus tällaisessa uppoamarunkoisessa veneessä tulee esiin, kun venettä peruuttaa. Vene on silloin hieman hankala kääntymään. Keulapotkuri ehkä auttaisi, mutta sopiiko sellainen tällaisen veneen luonteeseen, on oma juttunsa.

Vieläkö säväyttää?

Arto Tuomala on arvostanut puuveneiden perinnettä pikkupojasta lähtien. Puuveneisiin hän on ”oppinut isän kautta”. Perheessä oli Teuvo Seppälän veistämä vene ja sillä liikuttiin mantereen ja Haapasaaren väliä.

Puuveneen hyvät ominaisuudet tulivat silloin jo esiin, eikä myöhemmin omaa venettä hankkiessaan hänelle tullut mieleenkään ostaa muovista tai alumiinista tehtyä venettä.

Juttu summalaisen kunnostuksesta on julkaistu Kokemuksia veneestäni -juttusarjassa Kipparissa 2/2017.

Lue myös nämä

X