Veneily on veneilyä, mutta yhtä usein se on myös heimoutunutta, ja puisten veneiden omistajien kohdalla se pitää harvinaisen hyvin paikkaansa. Usein enemmän kuin veneilystä, kyse on puuveneellä tehdystä vesillä liikkumisesta. Se myös romuttaa perinteiset rajat moottori- ja purjeveneiden välillä, sillä jos se on puinen, se on oikeanlainen. Puuveneily pitää yhä pintansa.
Osa viehätystä on, että puinen vene ei ole yleensä moderni. Se on ikiaikainen. Tosin puinen vene ei ole ajat ylittävä, ellei siitä pidetä huolta. Ja usein niin ei tehdä.
Jättimäinen veneiden talvisäilytysalue Helsingin Verkkosaaressa on siitä surullinen esimerkki. Kentällä rapistuu useita kymmeniä puisia veneitä, joiden pressut ovat rispaantuneet vuosikausia sitten. On tammista troolaajaa, 1900-luvun puolivälin Grand Banksia ja 1920-luvun klassisista mahonkista purjevenettä. On myös perinteisiä, ihan tavallisia moottoriveneitä hytillä tai ilman ja – tietysti – myös kansanveneitä.
Lue koko artikkeli
TILAA KIPPARI-LEHTI
