Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Testit

Lund 1625 Fury XL SS: Kalavetten katseenkääntäjä

Viisimetrinen Lund hivelee silmiä tyylillään ja innostaa monilla yksityiskohdillaan etenkin heittokalastajaa. Aito jenkki, vahvasti positiivisessa mielessä.

20.06.2021

TekstiTimo Sarkkinen Karel Kakko

KuvatAnton Reenpää/Otavamedia

Vuodet ja vuosikymmenet vaihtuvat, mutta amerikkalaisen kalaveneen peruspiirteet säilyvät. Jo pikkupoikana 1980-luvulla sai ihmetellä silloisten jenkkipaattien koreilevia kylkiä, yltä päältä verhoiltuja pintoja, korotettuja heittotasoja, sumppuja ja vapabokseja. On varmaa, että nämä ”herkut” löytyvät muodossa tai toisessa tämänkin päivän malleista.

Heittokalastuksen suosio on kasvanut viime vuosina näkyvästi. Kun tarjontaa tutkailee, on hauska huomata, että alun alkaen jenkkiveneistä tuttuja ratkaisuja suositaan nyt monissa muissakin kuin ”rapakon takaa” tulevissa malleissa. Kukapa olisi 80-luvulla uskonut, että esimerkiksi Venäjällä ja Ukrainassa tultaisiin tekemään jenkkimallien kanssa häkellyttävän yhdennäköisiä kalaveneitä.

Lund on yksi niistä merkeistä, jonka mallisto lienee ollut monen kilpailijan katseen alla. Amerikkalaisvalmistajan historia ulottuu vuoteen 1948, jolloin G. Howard Lund teki ensimmäisen alumiinisen kalaveneen. Ja nimenomaan sellaisista Lund tunnetaan, vaikka tuotannossa on eri aikoina ollut – ja on tänä päivänäkin – myös lujitemuovirunkoisia malleja.

Alumiinirunkoiset, eri kalastusmuotoja palvelevat veneet ovat odotetusti nykymalliston selkäranka. Mutta tottahan monia malleja voi ajatella muuhunkin käyttöön, kuten huviveneilyyn ja vesiurheiluun.

Lundin filosofiana on tarjota useista malleista kahta tai kolmea eri tavoin kalustettua versiota. Nyt esiteltävän 1625 Fury XL:n saa näissä kuvissa näkyvänä sivupulpettiversiona (SS), tuplapulpeteilla varustettuna (Sport) tai kahvaohjattavana versiona (Tiller).


Esittely on julkaistu Kipparissa 2/2018.


”Ykköset päällä”

Jos kalaveneille järjestettäisiin kauneuskilpailut, Lund nousisi varmasti kärkisijoille. Esittelyveneellä liikuttiin Inkoon saaristossa, jossa metallihohtoiset, tummanvihreät kyljet sulautuivat täydellisesti ympäristön sävyihin. Harmi vain, ettei tätä kylkivärivaihtoehtoa ole enää tarjolla. Tällä kaudella 1625-malliin saa siniset, valkoiset, punaiset, mustat tai hopeanharmaat kyljet – näyttäviä toki nekin.

Kauneudella on myös kääntöpuolensa. Koreat maalatut pinnat ovat arkoja naarmuille. Joidenkin makuun Lund saattaa olla liian hieno eikä vastaa mielikuvaa huolettomasta kalaveneestä.

Samansuuntaisia mietteitä voi herätä jenkkiveneissä niin tutuista keula- ja perätasojen karvalankaverhoiluista. On kuitenkin mainiota, että koko avotilan saa halutessaan sopivan karkeapintaisella vinyylimatolla viimeisteltynä. Eurooppaan tulevissa malleissa ohjaamon laaja turkkipinta on joka tapauksessa samaista mattoa.

Viimeistely ei jätä toivomisen varaa. Kaapelit ja johdot kulkevat enimmälti piilossa rakenteiden alla. Lukuisat luukut asettuvat paikoilleen nätisti ja äänettömästi. Alumiinin harmautta ei ole näkyvissä missään – esimerkiksi luukut on viimeistelty sisäpuolelta mainitulla vinyylimatolla.

Vapaveikkojen mieleen

Kuten odottaa sopii, Lundin tilaratkaisut palvelevat ennen kaikkea kalastajien tarpeita. Esteetöntä, tasapintaista touhutilaa on oikein mukavasti, ja kapeat suoralinjaiset laidat säästävät tilaa hyötykäyttöön.

Liikkumista helpottavat osaltaan jalalliset, vaivattomasti paikasta toiseen siirrettävät penkit. Niitä on vakiona kaksi kappaletta riippumatta siitä, minkä 1625:n malliversioista valitsee.

Keulassa on vakiona sopivan korkea ja laaja taso kalastukseen tai loikoiluun. Sinne voi siirtää jommankumman vakioistuimista tai hankkia lisäistuimen, jollaisia valmistajalla on tarjolla useanlaisia. Esittelyveneen nojaton penkki tuntui hyvältä tarkoituksessaan.

Avotilan tasot on suunniteltu helpottamaan sekä veneeseen kulkua että kalastamista. Jalalliset penkit ovat irrotettavia ja niille on kaikkiaan kuusi laippaa. Esittelyveneen keulatasolla oleva nojaton penkki kuuluu lisävarusteisiin. 

Taso kätkee alleen kaikkiaan neljä lokeroa. Yksi niistä on vakiovarustusteisiin kuuluva 58 litran sumppu. Sinne toki voi laittaa vaikka virvokkeita kalojen sijasta.

Lundin kotimaassa Yhdysvalloissa tämän kokoisia veneitä tavataan säilyttää tyhjillään trailerilla. Tämä näkyy säilytystilojen toteutuksessa: yksikään keulatason lokeroista ei ole vakiona lukittavissa. Maahantuojan mukaan sumppu- ja akkutilat voidaan kuitenkin varustaa lukollisilla salvoilla.

Vakiona lukkosalpa on vain ja ainoastaan ohjaamon turkin alla olevan vapalaatikon kannessa. Hyvä niin, sillä tähän tilaan laitetaan veneen kenties arvokkaimmat irtovarusteet esimerkiksi vierassatamissa käydessä.

Vapalaatikkoon mahtuu enimmillään kuusi 8-jalkaista vapaa keloineen. Kelpo varustetila myös siinä tapauksessa, ettei vene tule kalastuskäyttöön.

Yksi fiksuimmista lisävarusteista on tähänkin yksilöön hankittu käännettävä takapenkki, 956 euroa. Se muodostuu perätuhtoon saranoidusta lisätasosta, johon kuuluu kaksi selkänojallista erillispenkkiä. Kun taso penkkeineen käännetään eteenpäin, penkit jäävät piiloon ja käytettäväksi tulee varsin laaja tasanne virvelöintiin – ehkäpä auringonottoonkin.

Isommalla porukalla liikkuville käännettävää takapenkkiä voi suositella lämpimästi, perhekäyttöön varsinkin. Ja onhan se kiva kahdellekin vavanheiluttajalle, kun toinen voi jallittaa kaloja näköalapaikalla keulassa ja toinen sopuisasti omalla ”kentällään” perässä.

Esittelyveneen penkit ovat erikoismallisia ja perushintaan kuuluvia muodokkaampia. Silti ne eivät tue tarpeeksi tiukoissa käännöksissä.

Kun takapenkki on käännettynä, heittokalastajalle järjestyy laaja taso. Kyseessä on lisävaruste, vakiona veneessä on peräpenkki ilman käännettävää tasoa ja siihen kuuluvia erillispenkkejä.

Äänetön etenijä

Merkittävä ero kotimaisiin valmistajiin verrattuna on se, että kaikkien alumiini-Lundien pohjat on tehty niittaamalla. Valmistaja antaa Yhdysvalloissa ensimmäiselle omistajalle elinikäisen runkotakuun, mutta Euroopassa takuu on kolme vuotta.

Lundin tehosuositus on 40–60 hevosvoimaa, jota voi pitää alhaisena viiden metrin jenkkiveneiden kokoluokassa. Huippunopeutta mittasimme täydellä 60 hevosvoiman teholla 27,1 solmua, joten arvosana suorituskyvystä jää tyydyttävään. Loiva ja kantava runko kantanee hyvin myös suuremman kuorman niukasta tehoreservistä huolimatta. Liukukynnys on pieni ja hyvin huomaamaton.

Ohjauspulpetti on pieni kuin pelikonsoli. Pieni monitoimijalusta on melkeinpä välttämätön, kun hulppeankokoinen monitoiminäyttö halutaan hyvälle paikalle.

Loiva ja sileä runko luisuu tuntuvasti kaarteissa, mutta haitallista se ei ole. Kallistelu on maltillista. Suurin ajettavuuteen liittyvä haitta on pulpetin tarjoama vaatimaton suoja. Sitä ei käytännössä ole lainkaan.

Matto ja jämäkkä rakenne tekevät veneestä erittäin äänettömän etenijän myös aallokossa. Käytännössä kaikki äänet tulevat moottorista. Pehmeydessä Lund on hyvää keskitasoa.

Polttoainesäiliö on vakiona meikäläisittäin erikoinen puolikiinteä 45 litran ratkaisu. Kategorisesti se luokitellaan irtosäiliöksi, jolloin sitä koskevat löysemmät turvavaatimukset. Käytännössä se on kuitenkin kiinteä, sillä harva taitaa ruveta tämän kokoista säiliötä irrottamaan remmeistä ja nostamaan aina veneestä pois täytön ajaksi, niin kuin suositus on. Kiinteä tankki puolestaan tulisi olla tuuletettu veneen ulkopuolelle.

Kilpailukykyinen hinta

Testiryhmässä ei syntynyt eripuraa, kun päivän päätteeksi ryhdyttiin keskustelemaan mihin tarkoitukseen Lund kannattaa hankkia. Ainakin sivupulpettiversiona se on vaativan vapaveikon vene saariston suojaan tai järville. ”Kärryveneeksikin” se on kooltaan mainio, myös siinä mielessä että traileriksi riittää tehosuositus huomioiden jarruton malli.

Parempaa suojaa kaipaavien­ kannattaa kääntää katse 1625-mallin tuplapulpettiversioon, joka tarjoaa tässä kokoluokassa erinomaisen avarat tilat 2–4 hengelle.

Hinnaltaan Lund on kilpailukykyinen. Oman maansa alumiiniveneistä se on muutaman satasen Trackerin vastaavaa Super Guide V-16 SC -mallia halvempi. Toisena kilpailijana voi mainita pari vuotta sitten Suomeen rantautuneen Crestlinerin, jonka tehdas on itse asiassa saman katon alla Lundin kanssa. Crestlinerin 1600 Vision -malli maksaa pyöreästi 700 euroa Lundia vähemmän mutta on ilmeeltään tätä hieman pelkistetympi.

Vaikka jenkkikalaveneillä on vankka kannattajakuntansa, osa ostajaehdokkaista puntaroi varmasti toisenlaisiakin alumiiniehdokkaita. Kotimaisten valtamerkkienkään rinnalla Lundin hinta ei tunnu pahalta – ei ainakaan, jos puntarissa painavat esteettiset seikat.

Esimerkkinä mainittakoon, että Lundin yhteenlaskettu hinta kuusikymppisen Mercuryn kanssa on 24 890 euroa, ja samaan kokoluokkaan kuuluvan Faster 495 CC:n ja Honda BF60:n pakettihinta on 23 990 euroa.

Lue myös nämä

X