Ruotsalainen kulttuuritoimittaja Patrik Svensson (s. 1972) nousi Suomessakin tapaukseksi esikoisteoksellaan Ankeriaan testamentti (2020). Kirja voitti vuoden parhaan tietokirjan August-palkinnon.
Myös Svenssonin toinen teos vie merelle. Meren kutsussa hän lainaa amerikkalaista meribiologia Rachel Carsonia. ”Meren syvissä syövereissä on kätkössä paljon suurempia salaisuuksia kuin mitkään niistä, jotka olemme jo ratkaisseet.” Ajatus on kuin työhypoteesi kirjalle, joka valottaa meren mysteereitä sekä kertoo merta kartoittaneista sankareista.
Kun ensimmäiseksi maailmanympärimatkaajaksi väärin kirjattu Fernão de Magalhães nousi lippulaivaansa Trinidadiin vuonna 1519 valloittaakseen Maustesaaret, mukaan lähti hänen henkilökohtainen orjansa Enrique de Malacca. Laivapoikana Enrique seisoi isäntänsä rinnalla ja ymmärsi Magalhãesin ajatuksenjuoksua parhaiten ja nousi matkan aikana tulkiksi.
Enrique näki kaiken, minkä Magalhães. Myös sen alkuasukasjoukon, joka repi hänen isäntänsä kappaleiksi. Enrique ei saavuttanut vapaan miehen asemaa, jonka Magalhaes oli luvannut. Enrique petti espanjalaiset ja hävisi tarinasta ennen kotiinpaluuta. Svensson esittää teorian, jonka mukaan juuri Enrique olisi ollut ensimmäinen maailman ympäri matkustanut ihminen.
Svenssonin proosassa näennäisesti toisiinsa liittymättömät asiat törmäilevät ja yhtyvät synnyttäen uutta – tai uusia näkökulmia vanhaan. Ihmisen kyky liikkua maalla ja merellä ei ole suuntavaisto-ominaisuus kuten eläimillä, vaan opittu taito.
Patrik Svensson: Meren kutsu.
(Tammi, 2023). Suom. Anu Heino. 29,95 €, Suomalainen kirjakauppa.
