Voimakkaat länsituulet ovat pakanneet merivettä rannikkoa vasten sekä Perämerellä että Selkämerellä. Torstaina meriveden korkeus oli Kemissä ja Oulussa liki metrin normaalitason yläpuolella. Myös pääkaupunkiseudulla ja muualla etelärannikolla vesi on korkealla, mutta laskee lähipäivinä hieman. Merivesi pysyy kuitenkin ennusteiden mukaan tavanomaista korkeammalla tasolla vielä lähiaikoina, joten paikalliset rannikkotulvat eivät ole poissuljettuja.
Korkeasta merivedestä on haittaa erityisesti siellä, missä on rannikon tuntumassa alavaa tai laskujokia. Vapaa-ajan asunnot voivat pahimmassa tapauksessa kokea vesivahingon, ja toisaalta meriveden korkeuden vaihtelut voivat siirtää myös veneitä useilla metreillä.
Suomessa meriveden korkeudesta varoitetaan kolmiportaisella asteikolla: keltainen varoitus (merivesi korkealla) annetaan, jos merivesi nousee Perämerellä 85-115 cm, Selkämerellä 75 cm, Suomenlahden länsiosassa 80 cm ja itäosassa 110 cm. Erittäin korkean meriveden varoitus annetaan, jos merivesi kohoaa näistä lukemista vielä 20-30 cm. Korkein varoitusluokka, punainen, tarkoittaa vaarallisen korkeaa merivettä. Suomenlahden itäosassa ja Perämeren pohjoisosassa raja-arvo on 170 cm, muualla 100-130 cm.
Kaupunkialueilla meriveden suuret nousut voivat olla kohtalokkaita. Tammikuussa 2005 merivesi kohosi Helsingissä ennätykselliset 151 senttiä, mikä sai Kauppatorin tulvimaan. Suomen Ympäristökeskus on kartoittanut tulvaherkät alueet eri puolella Suomea, linkki löytyy tämän artikkelin loppupuolelta.
Mikä sitten saa meriveden kohoamaan? Yleensä taustalla on pitkään samasta suunnasta puhaltanut voimakas tuuli, syvä matalapaine tai nk. Seiche-aalto eli seisova aaltoliike. Se syntyy, kun vesimassa liikkuu tuulen tai ilmanpaineen poikkeuttamana edestakaisin suljetussa altaassa, kuten esimerkiksi länsituulilla Suomenlahdella. Tällöin vesi vuoroin pakkautuu kohti Pietaria ja sitten taas palaa kohti Tukholmaa.
Ympäristökeskuksen tulvakarttapalvelun löydät täältä.
