Meripelastajien Trossi-jäsenlehdessä julkaistujen tilastojen mukaan pelastusaluksia tarvittiin kiireellisissä hälytystehtävissä 545 kertaa ja 15 ihmistä pelastettiin todennäköiseltä menehtymiseltä. Pelastus- ja avustustehtäviä oli kauden aikana 1766.
Tehtävätilastoissa Suomenlahti korostuu jälleen, jo kolmatta kertaa peräkkäin. Meripelastusseuran turvallisuuspäällikön, vt. valmiuspäällikkö Marko Stenbergin mukaan tällä kaudella tehtäviä Suomenlahdella oli ennätysmäärä 548. Samaan aikaan muualla tehtävien määrä jäi viimevuotista pienemmäksi.
Mistä se johtuu tai mistä se kertoo? Numerot ovat numeroita ja syy voi olla yksinkertainen.
”Väestön jakautuminen voi olla selitys. Suurin osa veneistä on Etelä-Suomessa, pääkaupunkiseudulla”, Marko Stenberg toteaa.
Suomenlahden korostuminen tilastoissa voi johtua myös hieman muuta maata poikkeavassa veneilyprofiilissa. Pääkaupunkiseudulla on paljon veneilijöitä, joita ei ehkä pitäisi edes kutsua veneilijöiksi, sillä vene on heille enemmänkin vain väline, jolla sopivan kelin sattuessa käydään vähän pörräämässä vesillä ja lähisaarissa. Veneen huolto ei ehkä ole päällimmäisenä ajatuksena. Kokemuksen puutteen lisäksi se tuo ongelmia.
Tekninen vika tai merimiestaidollinen virhe ovat yleensä syynä matkan katkeamiseen ei toivotulla tavalla. Stenbergin mukaan polttoaineen puute on yllättävän pienessä osassa matkan katkeamiseen. Niin kuitenkin usein kuvitellaan.
Tekninen vika voi johtua huollon puutteesta ja merimiestaidollinen virhe tarkoittaa yleensä kiville ajamista. Ei siis tunneta vesistöä missä liikutaan tai karttojen ja muiden navigointilaitteiden käyttöä ei osata.
Sateinen kesä pitää tilastot puhtaana. Viime heinäkuun hellejaksolla meripelastajat joutuivat lähtemään viikonlopun pelastustehtäviin yhtä usein kuin normaalina juhannusviikonloppuna.
