Metsähallituksesta tulee lähinnä mieleen Kainuun perämetsien hakkuusavotat ja Lapin autiotuvat ja niiden yhteydessä olevat nuotiopaikat polttopuineen.
Metsähallituksesta ei sen sijaan yleensä tule mieleen, että se on keskeinen toimija myös veneilyssä. Jos jätetään huviajelu päiväseltään ja vielä yhteysveneily pois, kaikkeen muuhun veneilyyn liittyy hyvin usein tavalla tai toisella Metsähallitus.
Nyt Metsähallitus joutuu miettimään toimintojaan rahoituksen kiristyttyä. Erityisesti Järvi-Suomessa veneilyn palvelut ovat monin paikoin Metsähallituksen varassa, mutta myös merellä varsinkin luonnonsatamissa retkiveneilyä harrastaville Metsähallituksen kohteet muodostavat merkittävän osan käyntipaikoista Saaristomeren, Tammisaaren ja Porkkalan alueen saarissa sekä tietysti Merenkurkussa.
Suurista järvistä Oulujärvellä ja Inarilla veneilyn infrastruktuuri on lähes pelkästään Metsähallituksen tarjoamaa. Tukikohdat saarissa muodostavat retkiveneilyn keskeisimmän annin, jota tukevat muutamat yksityiset kaupalliset palvelut. Myös Saimaalla Metsähallitus on keskeinen toimija.
Merialueilla Metsähallitus näkyy veneilijälle isossa osassa palveluita sisältäviä luonnonsatamia ja monessa suositussa, mutta palveluita tarjoamattomassa kohteessa.
Palvelujen tuottamisessa avainasemassa ovat usein yksityiset yritykset. Metsähallitus tarjoaa puitteet monelle yrittäjälle ja vuokraa myös esimerkiksi omia kohteitaan yritysten käyttöön palvelutuotantoa varten.
Kaikkiaan Metsähallitus hallinnoi valtion alueita merellä 28 000 neliökilometriä, joista maa-alueita on noin 5 900 neliökilometriä.
Metsähallitus on ollut Saaristomeren kansallispuistossa merkittävä toimija. Nyt se pyrkii siirtämään palveluja yhä enemmän yksityisille palveluntarjoajille.
Raha ratkaisee
Saaristomeren Jurmossa Metsähallituksella on telttailualue niille, jotka eivät voi yöpyä omassa veneessään. Alueella on myös luontotupa ja käymälärakennus. Örössä Metsähallitus on vuokrannut yrittäjille muun muassa laiturit.
Gärskärissä Metsähallituksen logo koristaa 1880-luvulta olevaa autiotupaa, joka on uhmannut aikaa sortumatta. Toisin kuin monissa muissa autiotupakohteissa, vaikkapa Konungskärissä, täällä ei ole puuhuoltoa, ei edes virallista nuotiopaikkaa.
Sama vaivaa erittäin suosittua luonnonsatamaa Träskön saaressa Porkkalassa. Koska nuotiopaikkoja ei ole tehty, siellä täällä kalliota rapauttamassa on luvattomia nuotion jälkiä.
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Marja Hokkanen kertoo, että resurssit vaikuttavat siihen, millaisia palveluita ja kuinka paljon niitä voidaan veneilijöille tarjota.
”Tavoitteet ja siten myös toiminta pitää mitoittaa rahoituksen mukaan”, Hokkanen sanoo.
Marja Hokkanen veti työryhmää, joka julkaisi Metsähallituksen ensimmäisen merialueille tekemän luonnonvarasuunnitelman. Sen aikajänne ulottuu kuluvasta vuodesta aina vuoden 2028 loppuun asti. Aiemmin luonnonvarasuunnitelmia ei ole tehty erikseen ja yhtenäisesti merialueelle.
”Merialueille kohdistuu nykyisin paljon uutta kaupallista kiinnostusta, kuten tuulivoimaa, vesiviljelyä tai maa-ainesten ottoa, joten suunnitelman tekeminen oli tarpeellista,” Hokkanen taustoittaa.
Vesialueet kiinnostavat myös virkistyskäyttäjiä. Luonnonvarasuunnitelmasta ovat lausuntonsa antaneet lintuharrastus-, metsästys- ja kalastusjärjestöjen ohella muun muassa Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen Partiolaiset ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry.
Palvelukumppanit haussa
Veneily nousee merialueiden luonnonvarasuunnitelmassa esiin lähinnä toissijaisesti, esimerkiksi kalastuksen ja metsästyksen kautta, ei niinkään itsenäisenä vapaa-ajan virkistystoimintana. Luonnonvarasuunnitelma tuntuu myös olevan enemmän inventointi siitä, mitä Metsähallitus on, kuin mitä sen pitäisi tehdä.
Myös Marja Hokkanen olisi kaivannut paperiin enemmän strategista näkemystä siitä, ”miten me jatkossa merialueilla toimimme”.
Nyt Metsähallitus on hakenut aktiivisesti vaikkapa Örön tapaan kumppaneita yrityksistä ja Helsingin Vallisaaren tapaan kaupungeista ja kunnista.
Hokkanen sanoo, että Metsähallitus ei koe tärkeäksi tarjota palveluita itse.
”Solrutten on hyvä esimerkki aktiivisten kansalaisten roolista kohteiden ylläpidossa.”
Solrutten – Aurinkoreitti on osuuskunta, joka ylläpitää useita historiallisia, Metsähallituksen hallintaan päätyneitä kohteita Merenkurkussa.
Telttailu ei ole kovin yleistä länsisaaristossa, mutta Jurmossa on siihen varattu alue. Jurmoon pääsee myös ilman omaa venettä yhteysaluksella.
Rahat vähenevät
Metsähallituksessa eri alueiden hoito tuntuu olevan hyvin pitkälti kiinni siitä, kuinka aktiivisia sen työntekijät kussakin paikassa ovat.
”Metsähallituksen tuottamat virkistyspalvelut toteutetaan pääsääntöisesti valtion budjettirahoituksella, toisin kuin Metsähallituksen metsätalouden toiminta. Metsähallituksen Metsätalous Oy pystyy itse vaikuttamaan resursseihinsa hakkuumääriään säätämällä. Luontopalvelujen keinona on puolestaan saada päättäjät vakuuttumaan rahantarpeesta”, Hokkanen muistuttaa.
Valtion budjetti määrää pitkälti Luontopalvelujen käytettävissä olevat varat.
”Niinpä viisivuotiskaudelle oli haastavaa tehdä kovin tarkkoja linjauksia. Luonnonvarasuunnitelma kirjoitettiin pääasiassa keväällä 2023, jolloin maassa ei vielä ollut uutta hallitusta, sen hallitusohjelmaa saati Metsähallitukselle annettuja uusia omistajapoliittisia linjauksia”, Marja Hokkanen kuvailee suunnitelman lähtökohtia.
Kun ne selvisivät, rahoitusta vähennettiin. Tänä vuonna hallitus on lisäksi linjannut, että Metsähallituksen on vielä entisestään kasvatettava valtiolle tuloutettavaa summaa 120 miljoonasta eurosta vaiheittain 20 miljoonalla.
Tälle vuodelle Metsähallitus sopeutti muutosneuvotteluissaan Luontopalveluita ja Metsähallitus-konsernin yhteisiä toimintoja muun muassa lakkauttamalla 43 vakituista työtehtävää.
Luontopalvelujen kokonaisrahoitus pieneni tälle vuodelle 11 miljoonaa euroa. Se näkyy vesillä, veneilijöiden kohteissa.
Hokkanen kertoo, että tavat päästä tavoitteeseen voivat olla monenlaiset: juustohöylällä puuhuollosta tai käymäläpalveluista tinkiminen, palveluverkoston supistaminen tai joistain asioista kokonaan luopuminen.
Etujärjestöt hipihiljaa
”Merellä Metsähallitus keskittää palvelujaan kysyntälähtöisesti. Suurin osa palveluista merialueella sijaitsee kansallispuistossa”, Marja Hokkanen painottaa.
Uusia kohteita Metsähallitus avaa varmasti erittäin vähän, jos ollenkaan. Sen sijaan tulevaisuutta voi olla laajemminkin esimerkiksi Oulujärven tyyppinen toiminta, jossa monet Metsähallituksen saarissa sijainneet tutut retkikohteet lopetettiin ja jäljelle jääneet kunnostettiin hienoiksi.
”Me pyrimme tarjoamaan kattavat palvelut, mutta kyse on aina rahoituksesta, mutta myös aluepolitiikasta: mihin Metsähallitus haluaa resurssejaan kohdistaa?”
Hokkanen kertoo ihmetelleensä, että palveluita hyödyntävät järjestöt olivat tällä kertaa leikkauksista hiljaa.
”Edellisen kerran kun Metsähallituksen Luontopalveluihin reilu kymmenen vuotta sitten kohdistui merkittäviä säästöjä, muun muassa Pidä Saaristo Siistinä, Suomen Purjehdus ja Veneily ja Suomen Latu olivat barrikadeilla. Nyt sellaista ei nähty.”
Kipparin lukijat kertovat
Mitä hyvässä veneilykohteessa tai retkisatamassa pitää olla?
”Hyvä laituri ja poijut myös polttopuut on hyvä lisä.”
”Hyvät kiinnitys mahdollisuudet myös huonoja kelejä ajatellen.”
”Juomavettä, jätehuolto, mielellään septin tyhjennys, ennen muita kunnon laituri.”
”Kunnollinen laituri, puucee, mielellään mahdollisuus juomaveden ottoon.”
”Kahvilat ja ravintolat ovat plussaa, mutta eivät välttämättömiä.”
”Laavu, sauna, vessa, kuivia puita ja tärkein poijut/venelaituri.”
”Riittävä syväys, mikä tahansa suojaisa kallioranta on potentiaalinen satama, palvelut löytyy veneestä.”
”Riittävästi tilaa laiturissa, mahdollisuus saunomiseen, wc, tiskausmahdollisuus.”
”Sauna, grillikatos, iso laituri, maasähkö, suojaisa ranta, poiju- ja kylkipaikkoja.”
”Siisti, säännöllisesti huollettu WC.”
”Kalliokoukut on mukava olla turvallista keulan kiinnittämistä varten ja kyllä poijuakin käytän mielelläni, vaikka sopivassa syvyydessä ankkurointi ei ole ongelma. Jos saaresta löytyy vielä siisti puucee.”
”Tulentekopaikka, kohtalaisen helppo ja veneelle sopiva rantautumispaikka, puusee niitä varten, joilla ei ole omaa vessaa veneessä. Nätti maisema tietysti.”
”WC, suihku, sauna, polttoainetta, nuotiopaikka.”
”Turvallinen laituri, riittävästi tilaa.”
”Rauhaa.”
Lähde: Kipparin lukijapaneeli
Liity Kipparin lukijapaneeliin
