Matti Joutkosken vene pitää nyt välivuoden hallissa. Syy on ainakin osaksi korkeissa polttoaineen hinnoissa.
”Olen varma, että se mietityttää nyt monia moottoriveneilijöitä. Mikä on ylipäätään koko harrastuksen tulevaisuus”, kertoo Matti Joutkoski.
Joutkoski ei pelkästään pidä välivuotta, vaan hän on laittanut bensiinin hinnan vuoksi koko veneensä myyntiin. Isohkossa 9,5 metriä pitkässä ja 4,5 tonnia painavassa Campion Allente -matkaveneessä on kiinni kaksi Mercruiserin 4,3-litraista EFI-moottoria.
”Ei tarvitse ihmetellä, että yhtään kyselyä ei ole edes tullut. Jos miettii mitä polttoaine nyt maksaa ja siihen liittää talouden yleisen epävarmuuden, ostajat ovat kyllä tuollaiselle veneelle vähissä.”
Energian ja polttoaineen markkinat ovat olleet monella lailla murroksessa jo pidempään.
”Sellaista ihmistä ei ole, joka pystyisi sanomaan, kuinka paljon polttoaineet maksavat ensi kesänä”, kertoo Seapoint-polttoaineidenjakeluketjun toimitusjohtaja Fredrik Ekroos.
Saudi-Arabian rahoitusmarkkinoiden futuurien kaltaisista sijoitusinstrumenteista voi laskea, että diesel tulisi Suomessa kipuamaan tulevana kesänä 2,8 euroon litralta maa-asemilla. Ekroos ei ota kantaa väitteeseen.
”Mutta nähdäkseni menee joka tapauksessa vähintään ensi syksyyn, ennen kuin polttoaineiden hinnat vesillä voisivat alkaa laskemaan.”
Kallis myytävä pois
Polttoaineiden hinnoittelu tapahtuu erilaisilla asemilla eri mekanismeilla.
Suurilla, tukkukauppiaiden itse omistamilla asemilla hinnoittelua voidaan tehdä näkemyksellisesti. Niissä jälleenmyyntihinnat päivittyvät nopeasti, vaikka nesteet tankeissa olisivat ostettu millä hinnoilla tahansa.
Perinteisesti maailmanmarkkinoilla tapahtuva epävakaus näkyy korotuksina heti, lientyminen puolestaan viipeellä.
Ekroos naurahtaa, että ajatus on ymmärrettävä. Se koskee kuitenkin vain suuria asemia.
Erityisesti saariston pienet asemat joutuvat hinnoittelemaan polttoaineen sen mukaan, mitä siitä on maksettu.
Asemat ovat yrittäjien omistamia ja jos polttoaine on ostettu kalliilla, sitä joudutaan myymään siihen perustuvalla hinnalla niin kauan kuin sitä riittää – riippumatta markkinahinnan vaihteluista. Kun yrittäjällä on kiinni kymmeniä tuhansia polttoaineessa, sitä ei voi ostohintaa alempaa myydä.
”Ongelma on, että kuluttajat eivät kallista polttoainetta osta. Silloin sitä on tankeissa entistä pidempään.”
Ekroos kertoo, että oikea ostoajankohta merkitsee pienille veneasemille paljon.
”Mitä jos ostetaankin tankit täyteen kallista polttoainetta? Olemme vastanneet siihen toimittamalla monelle asemalle nyt alkukauteen hyvin pieniä määriä polttoaineita, vain noin kahden viikon kulutusta vastaavasti. Näin mahdollisen hintojen laskun hetkellä kalliilla ostettua olisi tankeissa mahdollisimman vähän.”
Toisaalta kauimmaisiin paikkoihin, kuten vaikkapa Paraisten ulkosaaristoon Nötön asemalle kuljetuskustannukset nousevat ”tippoja viemällä” suhteessa isompaan rooliin. Aiemmin sinne on toimitettu polttoaineita neljä kertaa kaudessa.
”Juuri Nötössä yrittäjä kuitenkin päätti, että hän ottaa riskin ja tarjoaa tämän palvelun veneilijöille ja avaa kauteen.”
Kipparin lukijat kertovat
Lukijoiden vastauksia
Miten polttoaineen korkea hinta on aiemmin vaikuttanut veneilyysi?
”Aiemmin tuli nähtyä enemmän kauempanakin olevia paikkoja, nyt ei. Tuntimäärät kasvavat, kun tuplakoneisella ajetaan vain toisella alle runkonopeuden.”
”Ajan niin vähän vuosittain, että polttoaineen hinnalla ei ole merkitystä.”
”Ajelua taloudellisella nopeudella. 40 hevosvoimaa + Suvi 47 on kevytkulkunen yhdistelmä.”
”Ajan vain pakolliset ajot satamasta saareen, joten hinta ei vaikuta.”
”Ajotuntimäärää vähennetty, kohdistettu paremman kelin päiviin. Vaikuttanee myös vierasvenesatamien myynteihin.”
”Ei ole vaikuttanut veneilyymme. Veneily on niin mahtava asia, että siihen jos johonkin käyttää rahaa mitä on säästössä. Kun käy tankkaamassa, sulkee silmät eikä katso laskua!”
”Dieseliä kuluu niin vähän, ettei ole merkitystä kesän ajoihin. Kokonaisuudessaan pieni kuluerä veneilyssä.”
Asemia kiinni
Ekroos on kuullut tukkuasiakkailta, että moni ketjuista riippumaton veneasema tulee pysymään tämän kesän kiinni. Seapointin väreissä veneasemia oli tähän kauteen lähdettäessä 27. Niistä suurin osa on yrittäjien pyörittämiä ja ne kaikki ovat auki.
St1:llä vesille myyviä asemia on 11, joista Kuopio on sen itsensä omistama.
”En ole kuullut, että kukaan meidän väreissä oleva ei avaisi kauteen”, kertoo St1:n vähittäiskaupan myynnin ja operatiivisen toiminnan Suomen päällikkö Simo Brisk.
Seapointilla ei veneasemien määrä tulle kasvamaan. Ei myöskään St1:llä.
”Kyllä sellaisen perustaminen on nykyisin hyvin hankalaa”, Brisk sanoo.
Seapoint käy vielä keskusteluita yhden Teboil-yrittäjän siirtymisestä Seapointin väreihin.
”On täysin selvää, että veneasemien määrä tulee laskemaan. Nykyinen tilanne kiihdyttää ilmiötä”, Ekroos sanoo.
Jatkossa jakelupisteitä on saaristossa yhä harvemmassa, sillä EU tuo koko ajan lisää turvallisuuteen liittyviä sääntelyitä. Ne koskevat myös pieniä paikkoja.
Uusia asemia ei veneilyn varaan pysty enää avaamaan, ainakaan yrittäjävetoisina. Rakentamisen kustannus on useita satoja tuhansia euroja.
”Ei se ole mitään liiketoimintaa, jos investoinnin saa maksettua pois 25 vuodessa”, Ekroos havainnollistaa.
Pelastus auringosta?
Vaikka Joutkoski aikoo pitää välivuoden veneilystä, vesille hän on palaamassa parin vuoden päästä.
Jos nykyinen vene käy kaupaksi, alle on etsinnässä uusi.
”Moottoreita aion miettiä huolella.”
Kahden moottorin malli on pelastanut Joutkosken pari kertaa toisen ”kilahdettua”.
”Ottaisin silti mieluummin yhden luotettavan dieselin kahden epäluotettavan bensiinimoottorin sijaan.”
Myös Ekroos uskoo vielä alkukaudesta varovaisten veneilijöiden palaavan vesille, ja lopulta polttoaineen hinnasta riippumatta.
”Loppujen lopuksi aurinko on se, joka määrittelee, ajetaanko veneellä vai ei.”
