Heinäkuussa trombeja eli paikallisia (ukkos)pilvestä työntyviä pyörteitä havaitaan Suomen maa-alueilla eniten, kun taas elokuussa niitä esiintyy erityisesti merialueiden yllä. Maa- ja merialueilla syntyvien trombien syntymekanismi on hieman erilainen, mutta molemmat suosivat lämmintä alustaa ja lämpötilan voimakasta laskua korkeuden mukana.
Vesistöjen yllä syntyviä trombeja kutsutaan vesipatsaiksi. Niitä syntyy yleensä ukkospilven yhteyteen, mutta toisinaan havaintoja on tehty myös viattoman näköisten kumpupilvien yhteydessä. Vesipatsaita syntyy Suomen merialueilla erityisesti elokuussa, kun vesi on ympäröivää ilmaa lämpimämpi ja matalapaineen keskus vaikuttaa ympäristössä. Maalle ajautuessaan vesipatsas kuolee nopeasti pois, mutta veden yllä tuulet saattavat sen ympäristössä yltyä jopa hirmumyrskyn voimaan.
Vesipatsaan syntymispaikkaa ja -aikaa on mahdoton ennustaa, mutta ne välttää parhaiten, kun ei lähde soutelemaan ukkosten aikaan. Yleensä vesipatsaat ovat melko hidasliikkeisiä, mutta soutuveneellä sellaista ei välttämättä ehdi pakoon.
