”Koska Itämeren luonto on niin herkkä, muuttuneessa turvallisuusympäristössä mahdolliseen öljykatastrofiin on välttämätöntä varautua”, John Nurmisen säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt toteaa säätiön tiedotteessa. Siksi Suomenlahden kallioihin porataan nyt teräksisten lenkkien ketju. Niihin voidaan ankkuroida öljypuomit, jos pahin tapahtuisi. Ensimmäinen vaihe kattaa rannikon Pyhtäältä Virojoelle, kertoo John Nurmisen säätiö. Se myös toteaa ennaltaehkäisyn olevan vähintään kymmenen kertaa puhdistus- ja jälkitorjuntaa edullisempaa.
Itämeren kahdeksan valtiota eivät voi jäädä odottamaan, kun yhdeksäs rantavaltioista jatkaa hyökkäyssotaansa. Vaikka Suomenlahden rannalle on Ukrainan pohjoisosista noin tuhat kilometriä, se ei säästy sodan seurauksilta. Ukraina on viime viikkojen aikana iskenyt drooneilla useasti syvälle Venäjän Suomenlahden satamiin ja onnistunut horjuttamaan niiden operatiivista kykyä. Venäjän valtion kassa nojaa vahvasti öljynvientiin ja Itämeren pohjukka on sen merkittävin meriyhteys länteen.
Vaihtelevassa kunnossa seilaava varjolaivasto ja yhä vahvemmaksi käyvä GNSS-häirintä ovat yhdistelmä, joka sai Suomen viranomaiset kommentoimaan asiaa poikkeuksellisella vakavuudella: ”Ympäristövahingon uhkataso on korkea”, ilmoitti Suomenlahden merivartiosto 20.4. antamassaan tiedotteessa.
Exxon Valdez. Tankkeri, jonka nimen monet muistavat 37 vuoden takaa. Alaskan rannikolla tapahtunutta onnettomuutta pidetään yhtenä maailmanhistorian vakavimmista ympäristökatastrofeista. Siellä mereen pääsi noin 40 000 tonnia öljyä. Laukaansuun ja Koiviston satamista maailmalle suuntaavat tällä hetkellä jopa 100 000 tonnin lastia kantavat alukset. Tallinnan yliopiston laskelmien mukaan 30 000 tonnin öljyonnettomuus voisi levittää öljyä 185 kilometrin matkalle Inkoosta Haminaan.
Huolestuttaako? Voittoa tavoittelematon John Nurmisen säätiö tarvitsee tukea meidän yhteisen meremme säilyttämiseksi. Lahjoittamalla voit auttaa heitä tärkeässä työssä.
Lisätiedot: johnnurmisensaatio.fi
