Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (PS.) on esittänyt pelastusliivien käyttövelvollisuutta. Hänen mukaansa uusi laki voisi tulla voimaan jo kesällä 2027, eli vajaan vuoden päästä. Ministeri Ranteen mukaan pelastusliivipakko voisi pelastaa vuosittain 15–25 henkilöä hukkumiselta.
Hukkuneiden määrä kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä oli 76. Heistä vesiliikenteessä menehtyi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ennakkotietojen mukaan 18. Tilastossa vesiliikenteeksi lasketaan kaikkinainen veneily, myös mökkirannassa soutelu. Useimmiten hukkumisiin liittyivät kiikkerän soutuveneen ohella puuttuva pelastusliivi ja alkoholi.
Varsinaisissa veneilyonnettomuuksissa on kesän mittaan tiettävästi kuollut kolme henkilöä, joista yksi moottorivenekilpailussa tapahtuneessa törmäyksessä.
Nykyisen vesiliikennelain mukaan liikkuvassa moottoriveneessä ja yli viisimetrisessä purjeveneessä on oltava jokaiselle mukanaolijalle sopiva ja hyväksytty pelastusliivi, kelluntapukine tai pelastuspuku. Liivien käyttö ei kuitenkaan ole pakollista, mutta veneen päällikön on huolehdittava niiden pukemisesta, kun olosuhteet sitä edellyttävät.
Tavallisia soutuveneitä velvollisuus pitää pelastusliivejä mukana ei koske. Tämä on herättänyt keskustelua jo pitkään, sillä ylivoimainen enemmistö vesiliikenteen hukkumisonnettomuuksista tapahtuu juuri pienillä veneillä. Mahdollinen uusi sääntely voisi tuoda nämä veneet pelastusliivivelvoitteen piiriin.
Ministeri Lulu Ranne odottaa käyttöpakon valvontaan ja sääntelyyn liittyviin kysymyksiin muiden ministeriöiden näkemyksiä vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä asiasta ei ole eduskunnassa lakiesitystä, ja mahdollisen käyttövelvollisuuden yksityiskohdat ovat vielä valmisteltavana.
Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä suhtautuu tavoitteeseen myönteisesti, mutta korostaa sääntelyn käytännön toteutusta. Aalto-Setälä tuntee asian myös käytännön näkökulmasta toimiessaan meripelastajana Saaristomerellä.
”Minusta lähtökohta on oikea: pelastusliivien käyttöä pitää lisätä. Hälytystehtävissä näkee konkreettisesti, kuinka suuri merkitys pelastusliivillä voi olla. Jos käyttövelvollisuutta valmistellaan, sen pitää kuitenkin olla selkeä, käytännössä toimiva ja kohdistua erityisesti niihin tilanteisiin, joissa hukkumisriski on suurin”, Aalto-Setälä sanoo.
Hänen mukaansa erityistä huomiota pitää kiinnittää pieniin avoimiin veneisiin.
”Pidän hyvin perusteltuna sitä, että erityisesti soutuveneet ja muut pienet avoimet veneet saadaan nykyistä paremmin pelastusliivien käytön piiriin. Samalla lainsäädäntö kannattaa tehdä riskiperusteisesti ja maalaisjärkeä käyttäen. Ei olisi tarkoituksenmukaista rakentaa sääntöä, joka esimerkiksi velvoittaisi pitämään pelastusliiviä suuren matkaveneen sisätiloissa. Tavoite turvallisuuden parantamisesta on oikea – olennaista on löytää siihen toimiva toteutus.”
Ministeri Ranteen toinen veneilyä koskeva avaus on vesiliikenteen promillerajan laskeminen 0,5 promilleen, eli samalle tasolle kuin tieliikenteessä. Aalto-Setälä suhtautuu ajatukseen myönteisesti.
”Promillerajan laskua 0,5 promilleen pidän perusteltuna. Vesillä alkoholin vaikutukset yhdistyvät liikkeeseen, tasapainoon, sääolosuhteisiin ja veden varaan joutumisen riskiin. Selkeä ja maantieliikenteen kanssa yhtenäinen 0,5 promillen raja olisi myös veneilijöiden kannalta helposti ymmärrettävä”, Aalto-Setälä toteaa.
”Sekä pelastusliivien käytön lisäämisessä että promillerajan tarkastelussa pitää lähteä siitä, mahdollisilla toimilla pystymme aidosti ehkäisemään kuolemia ja vakavia onnettomuuksia.”
Liikenne- ja viestintäministeri Ranteen mukaan promillerajan laskeminen on tarkoitus ottaa mukaan päivitettävään liikenneturvallisuusstrategiaan.
