Tilaa
Jutut

Perämoottorin kuntotarkistus, osa 2: Tutki vanhan moottorin kunto itse – Polttoaine- ja jäähdytysjärjestelmä

Tuliko veneen mukana käytetty perämoottori tai löytyikö sellainen varaston perukoilta, mutta kunnosta ei ole tietoa? Vanhan moottorin kunnon voi hyvin itsekin selvittää.

03.04.2021

Tekstikarel kakko ja kipparin työryhmä

Kuvatkipparin arkisto ja timo sarkkinen

Maassamme löytyy kasapäin perämoottoreita, joiden kerrotaan olevan toimivia, mutta kaipaavan ”hieman huoltoa ja säätöä”. Moni moottori on myös jäänyt makaamaan selvittämättömäksi jääneen käyntihäiriön vuoksi.

Moottorit ikääntyvät ja vikaantuvat ennen pitkää, se on selvää. Jossain vaiheessa moottori ohittaa sen iän, jossa pienikin korjaus ammattilaisella maksaa enemmän kuin moottorin arvon verran. Muutaman satasen maksavan moottorin korjaaminen voi tuntua hukkaan heitetyltä ajalta ja rahalta.

Tämän seurauksena moni sinänsä hyväkin moottori jää heitteille, vaikka sen käyttöarvo vielä olisikin verraton.

Mutta toisaalta, jos paremman vaihtomoottorin ostaminen tulisi maksamaan vaikkapa parikin tonnia, niin eikö silloin vanhan moottorin laskennallinen arvo ole jotakin aivan muuta kuin jälleenmyyntiarvo, jos sen kuntoon saattaminen tekee sen toisen moottorin hankinnan tarpeettomaksi?

Tuntemattoman moottorin perusteellinen läpikäynti pitää sisällään useita työvaiheita, jotka periaatteessa kaikki kannattaa tehdä, vaikka moottorin toiminta palautuisi normaaliksi tai paremmaksi jo projektin puolivälissä.

Työ kannattaa tehdä systemaattisesti ja tietyssä järjestyksessä, jolloin edetään siten, että helpot vaiheet tehdään ensiksi. Tämän jälkeen edetään sitä mukaan vaikeimpiin kohteisiin, kun edelliset tarkastuskohteet voidaan todeta yksi kerrallaan hyväksytysti läpäistyiksi.

Käymme läpi työvaiheet yleisellä tasolla samalla raottaen mahdollisten vikatilanteiden kunnostuksen vaativuutta ja mielekkyyttä. Kun kaikki vaiheet on läpikäyty ja moottori niiltä osin ehjäksi todettu, pitäisi käsillä olla moottori, joka vielä antaa vuosien vaivattoman toimivuuden käyttäjälleen.

Useat työvaiheet voidaan suorittaa moottorin ollessa säilytyspukilla, mutta lopullinen diagnoosi ja testaus vain veneen kanssa vedessä tai moottorin ollessa jarrupotkurilla koekäyttöaltaassa.

Lue laajemmat ohjeet Kipparista 1/2015.


Polttoainejärjestelmä

Käyntiongelmat kuntoon

Jos mekaanisesti ehjältä vaikuttavassa moottorissa on käyntiongelmia, on syy yleensä polttoaineen syötössä tai sytytyksessä. Toisin sanoen moottori saa liian vähän tai joskus liikaa polttoainetta tai polttoaineen sytytyskipinä on puutteellinen tai väärin ajoitettu.

Polttoainejärjestelmän tutkiminen tehdään kahdessa vaiheessa: silmämääräisellä tutkimuksella, johon sisältyy myös kohteiden avaamisia, sekä lopuksi testaus moottorin käydessä, jolloin mitataan järjestelmän paine tai tuotto. Työt aloitetaan kauimpana moottorista eli tankista ja edetään systemaattisesti kohti kaasutinta.

Kylmänä heikosti käynnistyvän moottorin todennäköisin vika on huonosti säädetty rikastin. Silloin kannattaa varmistaa, että kuristimen läpät kaasuttimien kurkuissa sulkeutuvat kunnolla.

”Jos moottorissa on käyntiongelmia, on syy yleensä polttoaineen syötössä tai sytytyksessä”

Moottorin polttoaineen irtosäiliön imu­putken päässä on lähes poikkeuksetta jonkinlainen sihti. Sihdin kunnon voi helposti tarkistaa irrottamalla tankin hela, johon letku kiinnitetään. Samalla todennetaan tiivisteiden kunto niin korkissa kuin sen mahdollisessa ilmaruuvissakin.

Letkujen kunto selviää yleensä taivuttelulla. Nykyajan polttoaineet tuntuvat kovettavan vanhoja letkuja, jolloin tiiviys, taivutuskesto ja joskus virtauskin voivat olla koetuksella.

Letkuun liitetty käsipumppu on kuluva osa. Tarkkaile hiusmurtumia. Käsin pumpattaessa pitäisi pian tuntua vastuksen kovenevan, kun syöttöpuolelle alkaa kerääntyä painetta. Muussa tapauksessa pallo tai koko letku on uusittava. Kun painetta on pumpattu, on hyvä käydä läpi kaikki letkuliitokset; mistään ei saisi tihkua polttoainetta.

Yleensä polttoainepumpun yhteydessä on sihti, joka kerää epäpuhtaudet ennen kaasutinta. Se kannattaa avata ja pudistaa, ja jos se on vioittunut tai hyvin likainen, kannattaa myös kaasuttimien uimurikammiot aukaista. Kuvassa viallinen polttoainesihti on päästänyt isoja roskia kaasuttimelle.

Polttoainepumpun kalvo on sekin kuluva, joskin pitkäikäinen osa. Vanhan pumpun teho ei ehkä riitä enää moottorin täysteholle. Vaihto on helppoa, eikä uusi kalvo maksa paljon.

Polttoainepumpun paineen voi helposti mitata painemittarilla (noin 0–5 bar), joka liitetään syöttöpumpun ja kaasuttimen väliin. Vaihtoehtoinen tapa on juoksuttaa bensaa mittamukiin. Kullekin moot­to­rille on viitearvot polttoaineen virtauksesta ja paineesta.

Polttoaineensuodattimen (1) löytää yleensä seuraamalla letkuja ja putkia. Kuvan moottorissa on myös polttoaineen höyrynerotin (2) ja moottorin kääntöpuolella ruiskutus-laitteisto (3).


Jäähdytysjärjestelmä – Yksinkertainen periaate

Moottorin ylikuumenemisesta kertoo usein värimuutos maalissa; sekä vaalea että tumma maali saavat helposti ruskean sävyjä. Perämoottorin jäähdytysjärjestelmä on periaatteeltaan hyvinkin yksinkertainen, mutta vikojen paikantaminen voi toisinaan olla työlästä. Tarkempia ohjeita jäähdytysjärjestelmän diagnosointiin löydät Kipparin numerosta 1/2015.

Jos et tiedä, milloin siipipyörä eli impelleri on viimeksi vaihdettu, on syytä avata vesipumpun pesä. Pumppu sijaitsee vaihteiston päällä pystyakselin ympärillä. Kuvan osa on kelvottomassa kunnossa: palasia puuttuu, osa siivistä on murtunut, ja kimmoisuus on kadonnut.

Kun moottorin käyntilämpötila on saavutettu, ei vielä tiedetä, riittääkö veden kierto jäähdyttämään moottoria täydellä teholla. Täyden tehon mittauksen lisäksi riittävästä virtauksesta saa viitteitä myös seuraamalla lämpötilaa moottorilohkon pakopuolen vesikannen päältä. Sen lämpötilan tulee olla selvästi alhaisempi kuin sylinterinkannessa.

Vesipumpussa oleva siipipyörä (1) pyörittää jäähdytysjärjestelmää, ja vesi kulkee sen kanavia (2) pitkin termos-taatin (3) kautta moottorin jäähdytyskanaviin (4).

 


 

Lue myös nämä

X