Jätteiden vastaanotto on nyt pakollista entistä pienemmissä huvivenesatamissa. Taustalla on uudistunut merenkulun ympäristönsuojelulaki, jonka mukaan vähintään 25-paikkaisten satamien tulee järjestää jätteiden vastaanotto niitä käyttäviltä veneiltä. Aiemmin raja oli 50 venepaikkaa.
Sääntelyn ulkopuolelle jäävät kuitenkin soutuvenevalkamat, yksityiset mökki- ja pihalaiturit, mökkiyhteislaiturit sekä lyhytaikaiseen kiinnittymiseen tarkoitetut laiturit.
Lain mukaan kotisatamien tulee ottaa vastaan vähintään sekajätteet, käymäläjätevedet sekä vaaralliset ja öljypitoiset jätteet. Vierassatamien vähimmäisvaatimus on sekajätteet ja käymälävedet.
Kaikilta vähintään 25-paikkaisten satamien pitäjiltä vaaditaan myös jätehuoltosuunnitelma. Kuitenkaan esimerkiksi septitankin imutyhjennyslaitteita lakiuudistus ei pakota hankkimaan.
Sataman pitäjä voi järjestää jätehuollon tietyin ehdoin niinkin, että eri jätteet opastetaan viemään lähialueille.
Kipparin soittokierroksen perusteella lain vaatimukset ovat vaihtelevasti eri toimijoiden, kuten kaupunkien tiedossa.
Helsingin kaupungin satama- ja ympäristöasioista vastaavat kertovat, että uudistuksiin kuuluvat muun muassa opastavat infotaulut. Joissain satamissa myös uusitaan septitankin tyhjennyspisteitä. Haasteitakin on ilmennyt, koska kaikissa pienissä satamissa ei ole jätteiden vastaanottoon soveltuvia maa-alueita, ja esimerkiksi ongelmajätteiden vastaanottoon on katsottu tarvittavan henkilökuntaa.
Suomen Purjehdus ja Veneily tarjoaa satamille apua vaatimusten mukaisen jätehuollon järjestämiseksi. SPV:n yhteistyökumppanina on alaan erikoistunut Lassila & Tikanoja.
”Katsomme aina tapauskohtaisesti, kuinka paljon jätettä satamaan kertyy ja minkälainen keräysvälineistö sille kannattaa ottaa”, palvelukehityksen vetäjä Heikki Soininen L&T:ltä kertoo.
Uudet vaatimukset koskevat arviolta 950 huvivenesatamaa, 250 kalasatamaa sekä kymmeniä yhteysalusten ja vesibussien käyttämiä satamia.
