- Navionics Europe
- Nautics SailMate
- SeaMap
Viime keväänä vertailimme viiden tuuman jokamiesluokan karttaplottereita (Kippari 4/2014). Nämä ovat edullisimpia plottereita ja sen vuoksi monen veneilijän suosiossa.
Älypuhelimien ja tablettien mukana syntyy kuitenkin mahdollisuus karttaohjelmien käyttöön erilaisten karttasovellusten eli kartta-appsien avulla. Erilaisia alan appseja on tarjolla jokaiselle alustalle niin Windowsille, Applelle kuin Androidin eri versioillekin.
Näille ladattaville sovelluksille on ominaista alhainen hinta verrattuna plotterin kartan hintaan – itse plotterin hinnasta puhumattakaan. Kun pienessäkin plotterihankinnassa puhutaan monien satojen eurojen kuluerästä, kännykkään tai tablettiin saa kartat ja karttaohjelman kympeillä.
Ei ihme, että moni katsoo iPadinsa tai Lumiansa perään valitessaan sähköistä merikarttaa.
Tässä ei ole tarkoitus testata kaikkia markkinoilla olevia veneilijöiden kartta-appseja. Olemme aikaisemmin (Kippari 10/2010) kokeilleet iPadin käyttöä merikarttojen esittämiseen. Nyt tutustumme muutamaan luonteeltaan erilaiseen sovellukseen, saadaksemme kuvan siitä, mitä Android -järjestelmään on tarjolla ja mihin tällä alalla pystytään.
Alustaksi valittiin Android -pohjainen Google Nexus 7, jollainen sattui ennen testiä jo olemaan. Näin muutkin tekevät – tuskin kukaan käy ostamassa tabletin tai kännykän vain merikartan katsomista varten.
Toimiakseen kännyssä tai tabletissa tulee olla sisäänrakennettu GPS, sillä niihin ei useinkaan voi liittää ulkoisia laitteita. Tämä rajoittaa sovelluspohjaisten laitteiden käyttöä metalliveneissä, joiden sisätiloihin GPS -signaalit eivät välttämättä kantaudu. Mikäli sovellus tarvitsee jatkuvan nettiyhteyden, laitteessa on oltava vähintään 3G-yhteys – ja tietenkin kenttää jatkuvasti ajon aikana saatavana.
Vertailu aloitettiin 5:llä sovelluksella, joista lataus onnistui kolmella. Vertailuun jäivät Navionics Europe, Nautics SailMate ja SeaMap.
Testi on julkaistu Kipparissa 11/2014.
Google Nexus 7 ja sovellusten lataus
Laite oli testin alussa jo ehtinyt vanheta sillä ostamisesta oli kulunut jo toista vuotta. Siihen sai kuitenkin käyttöjärjestelmän päivityksiä siten, että kokeilussa käytössä oli versio 4.3. Nexus 7 on nimensä mukaisesti 7 tuuman näytöllä varustettu tablettitietokone. Sen ruutu on näin ollen selvästi suurempi kuin jokamieskäytössä suosituilla 5-tuumaisilla plottereilla. Tästä on ainakin etua kun karttaa katsellaan.
Play-kaupasta ja tuottajilta saatiin siis kokeiluun muutama mielenkiintoinen sovellus, joiden ihan jokaisen lataus ei kuitenkaan onnistunut aivan sujuvasti. Google ei osoittautunut ongelmattomaksi – päinvastoin.
Suuri mahtifirma pitää asiakkaistaan kiinni monella tavalla eikä laitteeseen aina onnistuta tekemään sitä, mitä ostajan mielestä kuuluisi onnistua. Androideissa on sen verran eroja, että kaikki ei suju kaikissa.
Karttaohjelmien kohdalla tämä tuli karvaasti ilmi esimerkiksi, kun Karttakeskuksen TaskuLoisto ei kerta kaikkiaan suostunut latautumaan käyttöön. Testaajaa ei tästä voi syyttää, sillä laite oli vuorokauden verran Karttakeskuksen osaajien käsissä ilman, että Loisto alkoi loistaa. Sama kävi kotimaiselle Trackerille, jonka kanssa tosin tyydyttiin puuhastelemaan vain yksin.
Kansainvälinen klassikko Navionics latautui kauniisti eikä asiaan liittynyt mitään ongelmia. Kotimaista tuotantoa oleva SailMate saatiin sekin ladattua, mutta vasta muutaman yrityksen jälkeen valmistajan avustuksella.
Kolmas sovellus, SeaMap latautui sitä vastoin kauniisti.
Muitakin sovellus käytiin katsomassa, mutta itse vertailu rajattiin nyt käsittämään Navionics, SailMate ja SeaMap. Nämä muodostavat keskenään hyvin erilaisen kolmikon, joiden erityispiirteitä on hyvä vertailla.
Päätelmänä lataamisesta ja asentamisesta voidaan sanoa, että Android -koneiden kanssa tulee olla tarkkana siitä, mitä yrittää ladata sillä kaikki ei toimi kaikissa. Play kaupassa kannattaa lukea muiden käyttäjien kokemukset ennen omaa valintaa.
Android -koneiden kanssa tulee olla tarkkana siitä, mitä yrittää ladata sillä kaikki ei toimi kaikissa.
Tabletilla
Tabletissa ohjelmaa käytetään vain kosketusnäyttöisesti. Tämä tuottaa hieman päänvaivaa totuttelussa ja on hankalaa käytössä etenkin, jos tabletti on toisessa kädessä, toisella kädellä näpsytellään eikä kiinni pidetä millään.
Vakavamielinen tabletin käyttö veneessä edellyttää laitteen kunnollista kiinnittämistä. Useimmat laitteet pysyvät muotoilunsa puolesta kädessä yhtä hyvin kuin palanen saippuaa. Nexuksen reunalla on kaksi painiketta ja ruudulla on useita kosketuspainikkeita.
Näitä tulee alituiseen vahingossa paineltua kun yrittää pitää laitteesta kunnolla kiinni. Jonkin verran auttaa, jos laite on sijoitettu laitekotelon tai kansien sisälle. Vielä suurempi vaikeus syntyy kosketusnäytöstä sinänsä.
Merenkäynnissä on vaikeata pitää laitteesta kiinni ja samalla olla koskettelematta ruutua. Pitää tottua siihen, että kartta ajoittain katoaa silmistä tai tapahtuu muu epätoivottu asia jonka seurauksena tilanne palautetaan käynnistämällä kartta uudelleen tai tekemällä jotain muuta.
Kuivissa kotioloissa joten kuten kestävä tabletti ei kestä iskuja eikä roiskeita. Toinen huomattava ero plotterin hyväsi on siis plotterin tiiveys ja kestävyys. Veneisiin myytävät plotterit ovat kaikki ulkokäyttöön sopivia kun Nexus sitä vastoin on tarkoitettu vain kuivissa keleissä rauhallisesti käytettäväksi. Sellaista on harvassa veneessä siellä, missä karttaa luetaan.
Pitkiin matkoihin ei tabletin, kuten ei puhelimenkaan akku riitä vaan laitteelle pitää saada lisää virtaa. Mini USB -liitin on näppäryyttä vaativa ja herkkä. Testissä käytetyn Nexuksen liitin on jo alkanut oireilla eikä tabletti enää halua pysyä ladattavana. Saatavana on toki roiskeen ja kolhun kestäviä älypuhelimia ja tablettejakin,
Näidenkin tiiviys kärsii heti kun latausjohto kytketään. Sama pätee silloin, kun tabletti sijoitetaan säänkestävään koteloon. Kun akku on tyhjä, kotelo on yleensä avattava, jotta saataisiin lisää virtaa.
Yhteenveto
Mobiililaitteiden sovellukset ovat oma lajinsa merikarttalaitteiden alueella. Niiden merkittävin etu on olematon hinta, jos ennestään omistaa mobiililaitteen. Halpuuden ei pidä antaa sokaista, sillä sovelluksiin liittyy ongelmia, jotka tosipaikassa voivat olla merkittäviä.
Kännyköiden ruudut ovat karttaruuduksi onnettoman pienet. Tabletteja sitä vastoin myydään jokamiesplottereita suurempinakin. Yhteistä useimmille mobiililaitteille on laitteiden arkuus ja hankalakäyttöisyys vaikeissa oloissa.
Kaikki sovellukset ladataan netistä, mutta eräät tarvitsevat nettiä myös käytön aikana. Asutuilla alueilla liikuttaessa nettiyhteys saadaan usein aikaan ja sovelluksien nettiriippuvuus ei periaatteessa haittaa. Yhteyden heiketessä oltaisiin kuitenkin vielä yhden ongelman edessä.
Mobiililaitteiden karttasovellukset ovat varteenotettava lisä normaalille merenkulkuvarustukselle. Navigointia ei kuitenkaan yksin pidä jättää näiden varaan vaan tässä on paikallaan muistuttaa siitä, että navigoinnin päätavan pitää olla jotain muuta.
Navionics
Navionics näyttää kartat kuten plottereissa on totuttu. Lähikartat ovat yksityiskohdistaan hieman rikkonaisia ja epätarkan oloisia. Kuva-aluetta laajennettaessa kartta on väyläalueilla liikuttaessa varsin käyttökelpoinen. Laajoja alueita esitettäessä kuva menee tukkoon lukuisista karkeista yksityiskohdista.
Navionicsilta löytyy Androidille kaksi eritasoista karttaohjelmaa karttoineen. Päädyimme hankkimaan edullisemman version ”Marine Europen” joka käsittää Euroopan kartat pois lukien Tanska. Sitä varten hankittiin matkaa varten toinen Navionics – versio. Molemmat Navionicsin karttaohjelmat toimivat samalla tavalla mutta eivät saumattomasti.
Lataus Play Storesta sujui kuin juokseva hunaja ja käyttöönotto oli plotteriin tottuneelle helppoa.
Ohjelma näyttää ruudulla hyvin samanlaiselta kuin plotterissakin. Kartat ovat silmin nähtävästi niitä samoja ja toiminnotkin varsin tuttuja. Navionics pitää sisällään reitin muodostuksen ja jonkin verran muita merenkulkutoimintoja.
Navionics on kolmesta vertailtavasta selvästi merenkulkupainotteisin. Se on niin plotteri kuin mitä tabletissa jokin voi plotteri olla. Ohjelman toiminnoissa ja karttojen esityksissä näkyy Navionicsin pitkä kokemus merenkulkusoftan ja karttojen toimittajana. Muihin vertailun karttoihin verrattuna, Navionicsin systeemi vain tuntui toimivan. Käytännössä Navionics on ainoa vertailun appsi, joka voisi korvata plotterin – mikäli tabletin käyttöön liittyvät haasteet saadaan ratkaistua.
Sivujuonteena todettakoon, että Tanskan lisenssikäytäntö tekee Navionicsista kankeakäyttöisen esimerkiksi Juutinrauman ja Kattegatin alueilla. Euroopan kartassa ei Tanskaa ole tarkasti kuvattu, mutta onneksi Tanskan karttaan kuuluu sen verran Ruotsia, että tanskalaiset oman Navionicsinsa ostavat. Sama koskee Saksan lähialuetta.
KIITÄMME
+ Vastaa lähes sitä, mitä plotterissakin on saatavilla
+ Maailmanlaajuinen karttatuki
+ Ei vaadi nettiyhteyttä käytön aikana
MOITIMME
– Karttojen selkeys ja tarkkuus eivät vastaa merikarttojen tasoa
Nautics SailMate
Sailmaten kartat ovat paperikartalta skannattuja. Näiden kuvan laatu kärsii kun suurennetaan liikaa. Tämä vastaa paperikartan katsomista aivan läheltä. ”Normaalikokoisena” kartta on tarkka kuin veitsen terä. SailMatessa zoomausta on tämän vuoksi rajoitettu ja kuva palaa normaalitilaan kun sormet irrotetaan ruudun pinnalta. Omapaikka näkyy pisteenä ilman suuntavektoria.
SailMate on kotimainen tuote. Se on yhteisöllinen palvelukarttajärjestelmä, jonka pohjana on oikea merikartta sillä kartta on skannattu paperikartasta eikä muiden tapaan valmistajan itse piirtämä vektorikartta. Jos virallisessa kartassa on virhe – se sama löytyy myös SailMatesta.
SailMaten mobiilisovellus on pari saman toimittajan sailmate.fi-palvelun kanssa.
Kartat eivät siis ainoataan näytä oikeilta merikartoilta, vaan ne myös ovat sitä. Karttojen väriskaala on toki paperikarttoja kalpeampi mutta tämä ei paljoa vaikeuta karttojen käyttöä. Karttojen zoomausmahdollisuus on rajallinen mutta kartan terävyys ei edellytä älyttömän lähelle zoomausta. Kun sormet poistaa ruudulta zoomauksen lopussa, mittakaava palautuu normaaliksi.
Valitettavasti SailMate toimii vain pystysuuntaisesti. Tämä on kiusallista mm. etelärannikolla, missä väylien enemmistö menee vaakasuoraan. Olisi kiva nähdä karttaa väylän suuntaisesti enemmän. Omapiste on vain piste eikä suuntavektoria ole. Tämä hankaloittaa veneen ajamista varsinkin käännöksissä. Ohjailijan näyttölaitteena SailMate ei ole parhaimmillaan.
Kartat otetaan vastaan nettiyhteyden kautta eivätkä ne rasita koneen muistia. Vastaavasti – jos ei vesillä ole nettiä, ei myöskään ole karttaa. Kartat voi kuitenkin ladata kaikki kerrallaan koneelle jos tilaa löytyy ja kiinnostusta riittää. Yksitellen tai alueittain ei kokeillussa versiossa karttoja voinut ladata pysyvästi koneelleen.
Reittejä voi muodostaa ja SailMate tekee sellaisen automaattisesti väyliä pitkin. Väylien ulkopuolelle sen voi myös pakottaa mutta reitityksessä sovellus ei ota huomioon veden syvyyttä. Vaativaan reititykseen laite ei istu.
Sen sijaan laitteella tehty reitti voidaan valmistajan mukaan siirtää plotterille, mikäli laitteiden välillä vallitsee ”elektroninen yhteisymmärrys”. Tätä emme kokeilleet.
SailMateen liittyy laaja palvelusatamahakemisto. Alueen vierassatamat ja muut palvelut klikkaantuvat auki ja veneilijä voi nähdä, mitä lähistöllä on tarjolla. Tällainen palvelu on merkittävä osa SailMaten olemusta. Kunhan tietokanta saadaan täydelliseksi ja myös pidettyä ajan tasalla, SailMate korvaa erilaiset satamaoppaat ja veneilyn palveluhakemistot mennen tullen. Näiden tietokantojen pito ajan tasalla on kuitenkin laaja ja jatkuva urakka. SailMatessa tekeminen on läänitetty sovellusten käyttäjille siten, että jokaisen toivotaan kantavan kortensa kekoon ja päivittävän puutteelliset tiedot. SailMate on siis varsin yhteisöllinen tuote.
SailMaten kartat ovat parhaimmat mitä näissä laitteissa kokeiltiin.
Merenkulussa sovellus on parhaimmillaan osoittamaan, missä kulloinkin ollaan, jolloin päästään takaisin paperikartalle jatkamaan matkaa. Varsinaiseen navigointiin tai ohjailuun se ei ole paras. Koska hinta on edullinen, SailMate puolustaa hyvin paikkaansa veneilijän kännykässä perinteisen navigoinnin tukena sekä satamien ja palvelujen tietokantana.
KIITÄMME
+ Hyvää karttaa
+ Selkeää ja yksinkertaista toimintaa
+ Yhteisöllinen satama- ja palvelutietokanta (mikäli pysyy ajan tasalla)
MOITIMME
– Vaatii nettiyhteyden, ellei lataa kaikkia karttoja kerralla
– Vaatimattomat ominaisuudet merenkulkujärjestelmänä
– Vain pystysuuntainen kartan orientaatio
SeaMap
SeaMapin kartat ovat Google Mapsin karttoja, joihin on lisätty väylät ja merimerkit. Eräillä zoomaustasoilla nämäkin katoavat näkyvistä tai väylät katkeavat näkyvistä. Omapaikka näkyy pisteenä ilman suuntavektoria.
SeaMap on kansainvälinen ilmainen merikarttasovellus. Se poikkeaa varsinaisista merikartoista siinä, että sen pohjana on Google Mapsin yleiskarttapohja, eikä mikään merikartta. Tätä on modifioitu lisäämällä merimerkkien tiedot ja eräitä muita tietoja. SeaMap on siis ”Googlekartta, johon on lisätty väylät ja reimarit”. Lisukkeena saadaan satelliittikuva Google Mapsin tapaan.
Ensimmäisellä kerralla käyttäjä hieroo silmiään eikä voi uskoa, että Google Mapsin saaristoalueen kuivan synkeälle karttapohjalle on piirretty viitat ja väylät. Kartoilla ei ole luotauksia eikä syvyystietoja eikä muutakaan sellaista tietoa, joka tarvittaisiin veneen turvallista ajamista varten. Sen sijaan kartalta löytyy kaupallisia ja hallinnollisia tietoja kuten vierassatamat ja luotsiasemat. Satelliittikuvaan siirtyminen tuntuu upealta, mutta antaa kovin vähän lisäarvoa navigointiin.
Kokeiltaessa SeaMapia Suomen saaristossa, ei tarvinnut pettyä, sillä se vastasi negatiivisia ennakko-odotuksia. Tällä järjestelmällä ei ole käyttöä merikarttana eikä sen avulla tule veneilijän lähteä kotilaituria pitemmälle. SeaMapilla veneilyä voi verrata puhelinluettelon karttalehden kanssa toimimiseen. Vanha sanonta: ”Markalla saa markan tavaran” pitää hyvin paikkansa myös ilmaisen suhteen.
Suomalainen merikartta on syntynyt lukuisten sukupolvien aikana kehittyen nykyiseen muotoonsa käytön ja mahdollisuuksien mahdollistamissa puitteissa. Mikäli tämä aiotaan korvata karkealla maa / vesi -tasoisella periaatekaaviolla, jonka lisukkeena näkyy väyläviivoja ja reimareita niin näiden sukupolvien työ on ollut aivan turhaa. SeaMap ei saadun käsityksen mukaan ole merikartta eikä sitä tule rinnastaa sellaiseen. Maamme saaristossa ja sisävesillä tarvitaan yksityiskohtaisempi ja parempi kartta luotauksineen, kuin mitä SeaMap kykenee tarjoamaan.
Mutta, katsotaanpa asiaa myös toisesta suunnasta. Onhan vesillä ja retkeilijöillä ennenkin ollut mukanaan yleismallisia karttoja, joiden avulla ei ole ollut tarkoitus löytää tiensä merellisten haasteiden keskeltä. Käytetään karkeita yleiskarttoja suunnittelemaan toteutettavaa matkaa ja hahmottamaan mitä matkan varrella on. On olemassa karttoja, joissa kuvataan alueen historiaa, nähtävyyksiä, palveluja ja erityisiä ominaisuuksia. SeaMap kuuluu nimestään huolimatta tähän sarjaan ja sitä on arvioitava sen perusteella ja unohdettava mahdollisuus käyttää SeaMapia navigointiin.
SeaMapin avulla ei voi hahmottaa omaa sijaintia lähellä olevan karikon suhteen. Mutta sillä on hyvin helppoa hahmottaa oma sijainti kokonaisuuden suhteen. Siitä näkee yhdellä silmäyksellä ollaanko esimerkiksi Turusta menossa Raumalle vai Helsinkiin ja mitä paikkakuntia, maanteitä ja muita yleisiä kohteita alueella on. SeaMapia ei tämän vuoksi kokonaan pidä heivata venekäytöstä, sillä siitä voi olla paljonkin iloa muuhun – paitsi ei merenkulkuun.
Jos SeaMap on ainoa elektroninen laite veneessä, niin sen avulla kyllä päällikkökin näkee, missä ollaan, jotta sijainnin voisi merkitä vieressä olevalle paperiselle merikartalle. Tässä suhteessa SeaMap on havainnollisempi kuin alkuaikojen GPS -laitteet, joista näki vain koordinaatit. Merenkulkuelektroniikan maailma on ajanut tästäkin kehitysvaiheesta pitkälle ohi mutta SeaMapin avulla laitteen sisäinen GPS- vastaanotin saadaan hyötykäyttöön.
SeaMap on havainnollisempi kuin alkuaikojen GPS -laitteet, joista näki vain koordinaatit
Erityinen kiitos annetaan siitä, että veneessä mukana oleva ”maakrapu” vieras arvatenkin käsittää tutusta Googlekartasta paljon enemmän kuin merikartasta. Ilmaisena appsina vieraat voisivat ladata SeaMapin omiin laitteisiinsa ja seurata maailman menoa niistä. Pitkillä matkoilla SeaMapistä voisi myös seurata matkan edistymistä kokonaisuutena, koska pienen plotterin ruudulta tämän hahmottaminen ei ainakaan ole helppoa.
KIITÄMME
+ Havainnollistaa GPS:n paikkatiedon käsittämistä karttapohjan avulla
+ Ilmainen
MOITIMME
– Merikartan puuttuminen ei mahdollista käyttöä merenkulkutarkoituksiin
– Kankeat ja vähäiset navigointitoiminnot
