Erilaiset sotaharjoitukset tuntuvat lisääntyneen Suomessa. Ne vaikuttavat myös veneilijöihin. Erityisesti merialueella olevia harjoituksia on nyt usein, sillä puolustusvoimien lisäksi myös rajavartiolaitos harjoittelee ampumalla.
Esimerkiksi huhtikuun puolessavälissä rajavartiolaitos tiedotti Länsi-Suomen merivartioston kaksipäiväisistä ammunnoista Örön edustalla, joissa vaarallinen alue ulottui Bengtskäriltä Vänöseen. Huhtikuussa se ampui myös Kotkan ja Mäkiluodon edustalla.
”Rajavartiolaitos on nyt keväällä tunnistanut tarpeen harjoitella tietynlaisia ammuntoja ja tästä syystä olemme toimeenpanneet useammat ammunnat”, kertoo Suomenlahden merivartioston komentajakapteeni Joni Sjöberg.
Puolustusvoimat ampui huhtikuussa merialueilla muun muassa Utössä, Örössä, Hästö-Busössä, Syndalenissa, Kirkkomaalla, Upinniemessä, Russarössä ja Tammisaaren saaristossa.
Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Marko Laaksonen kertoo, että kranaattia ei voi saada veneen kylkeen.
”Jos emme pysty valvomaan aluetta, emme ammu.”
Seurantaa tehdään tähystämällä, veneillä ja tutkilla sekä myös tarvittaessa ilmasta. Jos veneitä ilmaantuu, ammunta lopetetaan.
Puolustusvoimilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta estää veneiden tulemista vaara-alueelle, saati sakottaa.
”Sellaisia toimivaltuuksia meillä ei ole. Kaikki perustuu yhteistyölle veneilijöiden kanssa. Jos harjoitus on kriittisessä vaiheessa, käymme ilmoittamassa siitä mahdollisesti paikalle saapuvalle veneilijälle ja pyydämme häntä odottamaan”, Laaksonen kertoo.
”Kukaan ei ole tietääkseni ämpylöinyt, vaan veneilijöillä on ollut hyvä maanpuolustustahto.”
Vesialueille kohdistuvia ammuntoja tehdään vähemmän kuin 1990-luvulla, jolloin aktiivisten linnakkeiden määrä saarissa oli korkeimmillaan. Laaksosen mukaan ruuhkaisinta on nyt Helsingin edustalla, Porkkalanselällä ja Hangossa.
”Pyrimme ampumaan niissä kesäkuukausien ulkopuolella. Muuten harjoituksista tulee kovin sirpaleisia, kun joudumme odottamaan veneiden kulun ajan”.
Jurmosta Örön saarelle kulkeva väylätön oikoreitti Puolustusvoimien suoja-alueen halki alkaa tästä. Siitä saa ajaa, kunhan ei etene sataa metriä lähemmäs nousukiellon rasittamia rantoja, eikä mielellään myöskään ammuntojen aikaan.
3 x Rantautuminen kielletty
Lintujen pesinnän ajaksi joihinkin saariin on kiellettyä rantautua. Koska kieltoja ovat asettaneet niin valtio, kunnat kuin yksityiset, missään ei ole kattavaa luetteloa niistä. Esimerkiksi Jurmossa länsikärjessä liikkuminen on kielletty huhtikuun alusta heinäkuun loppuun. Käytössä on myös esimerkiksi elokuun puoliväliin päättyviä kieltoja, kuten Helsingin merellisillä suojelualueilla.
Luonnonsuojelualueille saa yleensä pesimäajan ulkopuolella rantautua, mutta suojelluilla vesialueilla voi olla ankkuroitumiskieltoja. Näin esimerkiksi meriajokkaan vuoksi osassa Tammisaaren Treläningenin retkisaaren laguunia. Helsingissä puolestaan Kallahden matalikko on keväisin ja syksyisin rauhoitettu ankkuroinnin lisäksi kaikelta veneilyltä.
Puolustusvoimien suoja-alueita on piirretty merikortteihin. Myös siellä rantautuminen saariin on kiellettyä. Ylipäätään veneilyä on rajoitettu: yleisen väylän ulkopuolella vesialueilla sata metriä lähempänä sellaisia puolustusvoimien käytössä olevia maa-alueita, joille maihinnousu on lain nojalla merkitty kielletyksi, ei saa ajaa.
Mistä tietoa?
Ammunnoista ilmoitetaan puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sivuilla, Yleisradio julkaisee tiedotteet teksti-tv:ssä sivulla 592 ja ne luetaan myös radiossa. Ampumatiedotteissa kerrotaan alue, jolle ei ammunnan aikana saa mennä. Paikannimet ilmoitetaan käännettyinä suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi ammunnoista ilmoitetaan aktiivisesti ammuntojen aikana VHF:ssä kanavalla 16. Ampuma- ja melutiedotteet voi tilata myös omaan sähköpostiin puolustusvoimien nettisivulta: puolustusvoimat.fi/tilaus
Lisätiedot: Puolustusvoimat, Merivoimat, Yle
