Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Seitsemälle vesiliikennevälineelle kunnostusrahaa Museovirastolta

Yli 30 kulttuurihistoriallisesti arvokasta erilaista liikennevälinettä sai Museovirastolta avustusta restaurointiin. Niistä seitsemän on vesiliikennekulkuneuvoa.

06.04.2020

TekstiJuha Virtanen

Yli 30 kulttuurihistoriallisesti arvokasta erilaista liikennevälinettä sai Museovirastolta avustusta restaurointiin. Niistä seitsemän on vesiliikennekulkuneuvoa.

Avustusta saaneet kohteet ovat historiallisesti arvokkaita kulkuneuvoja, joiden säilyminen halutaan turvata. Moni hankkeista myös työllistää alan ammattilaisia ja siten edistää vanhojen työtapojen säilymistä maassamme.

Museovirasto on myöntänyt vuodesta 1994 lähtien avustuksia arvokkaiksi luokiteltujen laivojen kunnostus- ja entistämistöihin. Vuonna 2018 oli ensimmäistä kertaa mahdollista hakea tukea myös raide-, maantie- ja ilmaliikenteen kulkuvälineiden entisöintiin.

Nyt avustusta sai seitsemän vesiliikennevälinettä: kaksi moottorivenettä, matkustajahöyrylaiva, höyryhinaaja, purjelaiva ja kaksi purjevenettä.

Määräaikaan mennessä hakemuksia tuli 84, joista vesiliikennevälineitä koskevia hakemuksia oli 29. Tarkoitusta varten asetettu määräraha oli 400 000 euroa. Tästä summasta avustusta sai 36 kohdetta. Suurin myönnetty avustus oli 40 000 euroa, pienin 700 euroa.

Eri tavoin historiallisia aluksia

Salonkivene Bonito 1920-luvulta, josta on Kipparissakin jo aiemmin ollut juttua, sai rungon, kannen ja kansirakenteiden restaurointiin 25 000 euroa. Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset 50 000 euroa. Salonkivene on kulttuurihistoriallisesti merkittävä lajinsa ja aikakautensa edustaja. Se on eräs harvoista tähän päivään asti säilyneistä suomalaisista salonkiveneistä, ja myös yksi harvoja tähän päivään saakka säilyneitä Turun Veneveistämöllä rakennettuja moottoriveneitä.

Bonito on siirretty takaisin Forum Marinumille, missä veneveistäjä Juha Suorsa jatkaa sen entisöintiä kesän mittaan. Kylkilaudoituksesta noin puolet on vanhaa ja seuraavaksi runkovalmis vene saa ylärakenteet. Osa hyttirakenteista on vielä kunnostettavissa. © Jani Vahto

Toinen moottorivene on salonkivene Mariana vuodelta 1941. Se sai rungon, kannen ja kansirakenteiden restaurointiin 20 000 euroa. Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 40 000 euroa. Veneen on tehnyt Wilenius Båtvarv ja sen suunnitteli Gaius Jacobsson.

Avustusta saivat myös muun muassa 1930-lukulainen Turistkryssare Tuulikki pohjan, sisustuksen, kölin ja kaarten kunnostukseen ja uusimiseen 21 700 euroa. Harvinainen, ainoa kyseisen veneluokan alus, on edelleen lähellä alkuperäiskuntoa. Ruissalon telakalla rakennettu Turistkryssare kuvaa hyvin Olympialaisten Suomessa herättämää toiveikasta ja eteenpäin suuntautunutta ilmapiiriä.

Rannikkoristeilijä s/y Solkatten vuodelta 1946 sai kölipuun ja perästeevin vaihtoon 7500 euroa.

Matkustajahöyrylaiva Norrkulla vuodelta 1911 sai höyrykattilan kunnostukseen 15 000 euroa. Höyrylaiva Näsijärvi II, vuodelta 1929, sai pohjan kunnostukseen 23 700 euroa.

Kaljaasi Astrid, 1947, sai 34 500 euroa aluksen vyötelaidan ja keulakannen kunnostukseen. Avustuksen perusteluissa todettiin sen olevan erittäin tärkeä laivapuusepän erityisammattitaitoa vaativa rakenne, jonka toteutus elvyttää ja kehittää alan ammattitaidon säilymistä. Lisäksi aluksen historia liittyy kansallisesti merkittävään ja kansainvälisesti ainutlaatuiseen ilmiöön edustaen todennäköisesti maailman viimeistä puisten rahtipurjealusten rakennuskautta.

Lue myös nämä

X