Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Uutiset

Sunnuntai tuo kovaa merenkäyntiä – kyseessä on jo vuoden kymmenes myrskypäivä

Tammikuun aikana myrskypäiviä esiintyi Suomessa kahdeksan, mikä on eniten liki 30 vuoteen.

14.02.2020

TekstiMarkus Mäntykannas

Kulunut vuosi on alkanut Suomessa harvinaisen tuulisena, sillä jo tammikuun aikana myrskypäiviä esiintyi Suomessa kahdeksan. Se on eniten liki 30 vuoteen. Tulevana sunnuntaina voidaan kokea järjestyksessään jo talven kymmenes myrsky, joka tulee toteutuessaan koettelemaan merellä suurempiakin aluksia.

Myrsky tuntuu pahiten lännessä

Sunnuntain myrskytuulet koettelevat pahiten läntisiä merialueita, missä tuuli yltyy laajalti myrskylukemiin. Pohjoisella Itämerellä esiintyy kovaa aallokkoa, missä korkeimmat yksittäiset aallot voivat saavuttaa liki 10 metrin korkeuden. Runsaat vesisateet tuovat rantakaistaleelle oman haasteensa, sillä yhdessä merenpinnan nousun kanssa ne voivat aiheuttaa paikallista tulvimista. Samainen myrskymatalapaine tuo Britteinsaarten ympäristöön jopa yli 15-metrisiä jättiaaltoja. On onni olla täällä rauhallisessa pohjolassa.

Miksi meillä on nyt näin paljon myrskyjä?

Suursäätila Euroopan yllä on pysynyt hyvin samankaltaisena jo kuukausitolkulla. Keski-Euroopassa on sitkeä korkeapaineen alue, joka ohjaa matalapaineet pohjoispuolelleen kohti Skandinaviaa ja Jäämerta. Tämä tarkoittaa Suomen kannalta voimakkaita länsivirtauksia ja myrskyradalle kuulumista. Tammikuu oli Suomessa 20 prosenttia tavanomaista tuulisempi ja merellä myrskypäiviä oli peräti kahdeksan, joka on korkein lukema liki 30 vuoteen. Suursäätila näyttää pysyvän samanlaisena jatkossakin. Joskus nämä tilanteet jatkuvat useita kuukausia, mutta lähestyvä kevät tuonee vähitellen väistämättä jotain muutosta.

Myrskyjen huippuaika on talvi, keväällä myrskypäivät romahtavat

Myrskyjen lukumäärä laskee meillä tammikuun jälkeen tasaiseen tahtiin. Vuoden myrskyisimmät kuukaudet ovat marras- ja joulukuu. Helmikuussa myrskyää keskimäärin 1,8 ja maaliskuussa 1,4 päivänä. Kesäkuukausina yksittäisen myrskypäivän todennäköisyys tippuu 20–30 prosenttiin. Myrskyjen väheneminen perustuu siihen, että pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilaerot tasoittuvat kevät- ja kesäkuukausina eli arktinen alue lämpenee huomattavasti tropiikkia voimakkaammin. Myrskyjen polttoaineenahan toimivat eri leveysasteiden väliset suuret lämpötilaerot ja toisaalta myös lämmin meri.

Lue myös nämä

X