Helsinki aloitti viime vuonna viimeistenkin kaupungin muiden kuntien alueella omistamien virkistysalueiden myynnin. Veneilijöiden kohteista myyntiin ovat menossa suositut Elisaari Inkoossa sekä Lähteelä Kirkkonummella. Ensisijaisiksi neuvottelukumppaneiksi se on kysynyt kuntia. Kirkkonummi on kiinnostunut Lähteelän etappisataman hankkimisisesta, mutta vain, jos hinnasta päästään sopimukseen.
”Mutta onko kunnan tehtävä omistaa virkistysalueita”, kysyy neuvotteluissa mukana oleva Kirkkonummen kunnangeodeetti Otso Kärkkäinen.
Lähteelä lopetti
Helsingin kaupunki teki vuonna 2024 helmikuussa kaupunkiympäristölautakunnassa päätöksen, että se myy omistuksessaan olevia, muiden kuntien alueella sijaitsevia maa-alueita. Ensisijaisesti se kauppaa rakennettuja kiinteistöjä, joita kaupunki ei omaan toimintaan tarvitse. Niitä on jäljellä enää vain muutama ja ne ovat pääosin Uudenmaan rannikolla virkistyskäytössä.
Merkittävimmät myyntiin tulevat alueet ovat veneilijöille tuttuja, eli Elisaari Inkoossa ja Lähteelä Kirkkonummella. Ostajaksi se etsii päätöksen mukaan tahoja, joiden toiminnan tarkoituksena on luontoarvojen säilyttäminen.
Ensimmäisenä Helsinki sai kaupaksi niin ikään Kirkkonummen alueella sijainneen, vähälle käytölle jääneen Kauhalan metsäalueen. Viime keväänä tehdyissä kaupoissa uudeksi omistajaksi tuli Luonnonperintösäätiö, ei esimerkiksi Kirkkonummi, jonka alueella Kauhala sijaitsi.
Aiemmin Vantaan kaupunki laittoi myyntiin Kirkkonummen Porkkalanniemessä sijaitsevan Vetokannaksen virkistysalueen. Sen omistajaksi tuli lopulta valtio, sillä Kirkkonummella hankinta tyssäsi kunnanhallitukseen.
”Neuvottelimme sen ostamisesta, mutta kunnan hallitus ei hyväksynyt kauppaa”, Kärkkäinen sanoo.
”Neuvottelut Lähteelästä jatkuvat ja Kirkkonummi on kiinnostunut, mutta ostaminen on lopulta hintakysymys.”
Lähteelä on tullut tutuksi pääkaupunkiseutulaisille veneilijöille. Sen vierassatamatoimintaa on harjoittanut yksityinen yrittäjä Nature Events. Kaupunki irtisanoi Lähteelän vuokrasopimuksen jo viime vuonna, mutta oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen jälkeen se tulee voimaan vasta nyt, veneilykauden lopulla. Asiassa saatiin sopu ennen hallinto-oikeuden käsittelyä, kertoi Länsiväylä-lehti 27. elokuuta.
Lähteelässä toiminta loppuu nyt, mutta Nature Events jatkaa yhä Kaunissaaressa.
”Jos kauppa toteutuu, kunta on kiinnostunut etsimään alueelle jatkajan veneilyä palvelevalle yritystoiminnalle”, Kärkkäinen kertoo.
Lähteelässä toiminta loppui nyt syyskuussa. Kirkkonummi on neuvottelemassa alueen ostosta, mutta päätöstä ei ole tehty. Laiturit ovat nyt käyttökiellossa.
Inkoo ei ole kiinnostunut
Elisaari sijaitsee Inkoon alueella, jossa veneilyyn on investoitu kuntatasolla miljoonaluokassa. Kunta on kampanjoinut myös Helsingin venemessuilla. Elisaaresta talouden kanssa vääntävä Inkoo ei ole kiinnostunut.
”Helsinki on ollut meihin yhteydessä ja tarjonnut Elisaarta ostettavaksi”, kertoo kunnanjohtaja Robert Nyman.
”Elisaaren alue on kyllä hieno ja veneilijät meille tärkeitä, mutta meillä ei ole mahdollisuutta lisätä kiinteistöomaisuutemme määrää. Keskitymme nyt kunnan perustehtäviin.”
Elisaaressa yrittäjänä toimii Sagawind. Sopimus on yhä voimassa ja siinä on kuuden kuukauden irtisanomisaika.
”Meihin ei ole oltu sopimuksen tiimoilta missään yhteydessä”, kertoo Sagawindin hallituksen puheenjohtaja Pentti Järvinen.
”Olemme toki tietoisia, että jossain vaiheessa Elisaari menee myös myyntiin. Pitää laittaa kädet ristiin, että voimme toimia siellä vielä ensi kesän ajan.”
Elisaaressa veneet voivat ottaa laitureihin kiinni ainakin tämän avovesikauden loppuun asti, sillä yrittäjän kanssa tehtyä sopimusta ei Helsinki ole irtisanonut.
Painopiste muuttuu
Helsingin kaupungin merellisestä strategiasta vastaava projektijohtaja Vili Tuomisto kertoo, että Elisaaren myynti ei ole vielä edistynyt.
”Isossa kuvassa kohdistamme resurssit Helsingin kaupungin omalle merialueelle.”
Uudet kuntapoliitikot aloittivat valtuustossa toimessaan keväällä. Tuomisto, kuten myös kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski näkevät, että poliittinen tahtotila on nyt veneilyä suosiva.
”Helsingin merellistä ulottuvaisuutta halutaan kehittää ja veneily etenee kaupungin poliittisessa päätöksenteossa myötätuulessa”, Lehmuskoski runoilee.
Lähteelän ja mahdollisesti Elisaaren myynnistä saatavia varoja kumpikaan ei lupaa kuitenkaan suoraan siirrettäväksi veneilyn rakenteisiin Helsinkiin.
”Suoria tulojen uudelleenkohdentamisia ei näissä tapauksissa harjoiteta, mutta veneilykohteiden kehityksen resursointia on tarkoitus joka tapauksessa parantaa. Tällä hetkellä neuvottelemme muun muassa Isosaaren saamisesta jälleen veneilyn kohteeksi”, Tuomisto kertoo.
Veneilijöitä on kiinnostanut, saako Lähteelässä hoitajaa vaille oleviin kaupungin laitureihin ottaa kiinni. Ei, Tuomisto kertoo.
Kyse on vastuukysymyksistä: jos jotain sattuu, kuka korvaa?
”Käytössä olevilla laitureilla tulee olla ylläpitäjä. Ensihätään laitureille tulee varmasti kiinnittymisen kieltävät merkit. Sen jälkeen ne joko siirretään sieltä pois tai sitten niihin hankitaan isäntä.”
Millaisia muistoja sinulla on Lähteelästä tai Elisaaresta?
Lähteelä:
”Vastasi aiemmin muita kaupungin virkistyssaaria. Nykyisen toimijan myötä palveluja on runsaasti ja paikka on aivan erinomainen.”
”Erityinen paikka, koska on ensimmäinen satama, jossa yövyin veneessäni. Hienoja saunomiskokemuksia. Upea luonto.”
”Hyvä puolimatkan pysäkki. Toimiva laituri ja sauna.”
”Sopivan matkan päässä hidaskulkuisella veneellä.”
Elisaari:
”Suojaisa paikka kaikilta tuulilta.”
”Olen käynyt Elisaaressa joka kesä noin 40 vuoden ajan.”
”Suojaisa, mutta usein turhan täysi. Kivat ulkoilumahdollisuudet.”
”Juhannuksena hieno tunnelma.”
”Elisaari on paratiisi, mutta vähän kaukana.”
”Kiva myös syksyllä ja keväällä kun on vähemmän muita liikkeellä.”
Liity Kippareiden sakkiin ja vastaa kyselyyn
Mielipiteesi kiinnostaa meitä. Vastaa kyselyihin ja kerro kommenttejasi.
