Itämeri on lähes sisävesiallas, jolla on omat erikoispiirteensä. Yksi näistä on vallitsevien sääolosuhteiden vuoksi voimakkaasti vaihteleva vedenkorkeus. Tämä korostuu etenkin altaan päissä, Perämerellä ja Suomenlahden itäosassa, joissa vaihtelu voi olla kymmeniä senttejä muutamassa tunnissa. Huolellinen aluksen päällikkö tarkastaa vallitsevan vedenkorkeusennusteen vesille lähtiessään. Monet ovat huomanneet käyriä olevan nyt kaksi. Ne seuraavat toisiaan mutta pitävät etäisyyttä.
Meneillään on väylä- ja merikarttauudistus N2000. Se on edennyt siihen vaiheeseen, että ensimmäiset uuden järjestelmän mukaiset merikartat on viime talvena julkaistu Perämerelle. Muu rannikko seuraa vaiheittain perässä kohti etelää ja Suomenlahden itäosaa vuosina 2022-2026. Suurin näkyvä muutos veneilijälle on joidenkin syvyys- ja väylätietojen muuttuminen kartoissa.
Aiemman, keskiveteen (MSL) sidotun vertaustason sijaan otetaan käyttöön yhtenäinen maankuoreen sidottu nollataso N2000. Tämä harmonisoitu mittausjärjestelmä ottaa huomioon paremmin maan kohoamisen rannikkoalueilla ja on yhteinen koko Itämeren alueella.
Veneilijä huomaa muutoksen käytännössä monien väylien ja vesialueiden syvyyden muuttuessa 10–20 senttiä aiempaa pienemmäksi. Muutos ei luonnollisesti vähennä vettä mistään, vaan johtuu uuden N2000-vertaustason sijoittumisesta teoreettisen keskiveden alapuolelle. Kölin alla on siis jatkossakin yhtä paljon vettä kuin ennenkin.
Siirtymäaikana on tarjolla kahta eri mittausjärjestelmään perustuvaa informaatiota. Ilmatieteenlaitoksen merivedenkorkeusennusteet näytetään kummassakin muodossa. Veneilijän onkin tiedostettava, kumpi kartta on veneessä käytössä ja muistettava lukea ennusteet kartan mukaisessa järjestelmässä. Uuden järjestelmän mukaiset kartat tunnistaa ”BSCD (N2000)”- merkinnästä.
Lisätietoa uudistuksesta saa Traficomin nettisivuilta.
