Vuoden 2020 poikkeustila saa suomalaiset varmasti taas ymmärtämään kotimaan vesistöjen hienouden. Harvassa maassa on veneiltäviä järviä ja merta niin paljon kuin Suomessa. Eikä vesillä liikkuessa tarvitse pelätä virusta levittäviä lähikontakteja vieraisiin
Myös ruuhkattomia vierassatamia ja varsinkin retki– tai luonnonsatamia piisaa, ellei välttämättä halua lähteä Saaristomerelle heinäkuussa. Kaikkialla muualla on veneilijälle tilaa.
Veneily vaatii kuitenkin veneen, joko oman, vuokratun tai yhteiskäytössä olevan. Sitä ei kaikilla vielä ole, vaikka Suomessa onkin yli miljoona venettä. Tekniikan Maailma kokosi sisarlehtiensä Veneen ja Kipparin tuella pikaoppaan veneen ostajalle.
Mieti tarve
Ensin pitää päättää, millaisessa vesistössä aikoo veneillä ja miten.
Suurin osa Suomen veneistä on soutuveneitä. Jokaisessa mökkirannassa sellaisia on vähintään yksi.
Soutuvene sopii myös retkeilyyn, mutta yleisimmin se palvelee lähivesillä liikkumisen tarvetta, varsinkin järvillä. Kalaveneeksi, lyhyen matkan yhteysveneeksi, kuntoiluvälineeksi tai ihan vain stressin poistoon perinteinen soutuvene on loistava laite.
Erilaisia soutuveneitä on testattu ja vertailtu lehtiperheemme lehdissä usein, mutta tuoreimmasta vertailusta on jo viisi vuotta. Seuraava vertailu onkin jo vireillä jo tälle kesälle 2020.
Moottorin voimin
Jos haluaa veneillä lähirannasta kauemmas ja suuremmille selille, voimanlähteeksi moni kaipaa jo muutakin kuin lihasta. Vaihtoehtoja ovat moottori tai tuuli.
Millainen on suomalaisen tyypillinen moottorivene?
Vastaus on päivänselvä: Buster. Rekisteröityjen eli yli 20-hevosvoimaisella moottorilla varustettujen moottoriveneiden kannassa on melkein 30 000 Busteria. Melkein joka seitsemäs rekisteröity moottorivene Suomessa on Buster.
Jos ensimmäiseksi moottoriveneekseen ostaa käytetyn Busterin, tuskin tekee katastrofaalista virhettä – ellei sitten maksa liikaa. Markkinahintoihin kannattaa perehtyä (katso esimerkiksi Nettivene.com).
Nykyisin hyviä alumiinirunkoisia veneitä tekee moni muukin suomalainen valmistaja. Vene-lehti julkaisi helmikuussa kaikkien aikojen suurimman eli kuuden suomalaisen alumiiniveneen suurvertailun. Sitä muuten ei voittanut Buster, vaikka se hyvin sijoittuikin.
Edullisimmin veneen saa tehtyä muovista. Melko pieniinkin moottoriveneisiin moni haluaa kaksi sivupulpettia, joiden välin peittämällä saa perään suhteellisen suojaisan matkustamon.
Kippari-lehti vertaili viime kesänä Suomen halvimmat uudet tuplapulpettiveneet. Niistä voi löytyä vaihtoehto sille, jonka tyypillinen veneilytarve on leppoisaa ajelua hyvillä keleillä, suojaisilla vesillä ja pienellä porukalla.
Jos tahtoo tehdä pinempiä päiväretkiä isompien meren- tai järvenselkien taa, ovat 6–7 metrin niin sanotut daycruiserit eli dc-veneet hyvä valinta uusista veneistä. Sekä Kippari että Vene ovat ahkerasti testanneet ja vertailleet päiväristeilijöitä.
Käytetyistä samaan tarpeeseen löytyy myös lukematon määrä ht-veneitä (hardtop eli kovakatto). Sekä dc- että ht-veneissä keulaosassa on pieni hytti, jossa voi halutessaan yöpyä.
Kukaan ei kiellä ostamasta ensimmäiseksi veneekseen isompaa matkamoottorivenettäkään. Useimmat kuitenkin aloittavat pienemmillä veneillä, mikä on ihan fiksua.
Purjeillakin pääsee
Kaikissa venetyypeissä oleellinen perusvalinta on, haluaako uuden vai käytetyn. Tyypillisin valinta on ostaa käytetty, ja tämä korostuu etenkin purjeveneiden markkinoilla. Kun uusia pursia myydään hyvänä vuonna Suomessa parikymmentä ja huonona alle kymmenen, käytettyinä ostetaan joka vuosi useita tuhansia purjeveneitä.
Kesäkuun Vene-lehdessä on juttu ”kymppitonnin purkkareista”. Se kannattaa lukea, jos haluaa purjeveneen eikä rahaa ole rajattomasti. Kymmenellä tuhannella eurollakin saa aivan asiallisen purjeveneen.
Käytetyn veneen ostossa olennaista on, että käytettynä saa valmiiksi varustellun veneen. Purjeveneessä oleellisia ovat purjeet ja niiden kunto, mikä kannattaa muistaa käytetyn purkkarin kaupassa. Purjeiden uusiminen ei ole ihan halpaa lystiä.
Tekniikan maailman tilaajat voivat lukea koko jutun täältä.
