Testit

AMT 175 BR: Lisävarusteena alumiinirunko

AMT ei aio kilpailijoiden tavoin tehdä erillistä alumiinivenemallistoa, mutta tarjoaa kuitenkin halukkaille alumiinirunkoa lisähintaan. Pääsimme ensimmäisenä
 testaamaan 175 BR:n ja tulokset ovat lupaavia.

15.11.2017

TekstiKarel Kakko

KuvatAnton Reenpää/Otavamedia

Viime numerossa esittelimme uunituoreeltaan Bellan Falcon-nimeä kantavat alumiinirunkoiset uudet venemallit. Nyt vuoroon astuu AMT, joka ei sekään enää aio vain seurata sivusta alumiinin markkinainvaltausta. Tuttuja ovat jo Finnmasterin Huskyt ja Yamarinin Crossit. Kaikki ovat vuoron perään lähteneet mukaan alumiinirungon ja lujitemuovikannen yhdistävään venekonseptiin, jonka Silver onnistui nostamaan suosioon jo 90-luvun alussa.

Kun muut veistämöt eriyttävät alumiinimallinsa selvästi lujitemuovimallistoista, on AMT:n filosofia erilainen. Veneen mallinimi on sama, ja kansi sisustuksineen on on identtinen lujitemuovirunkoisen kanssa. Ainoastaan rungon materiaali on eri.

Alumiinirunko on AMT:ssä todellakin listattu lisävarusteeksi siinä missä esimerkiksi massiivitiikkisarja. Alumiinirungon hinta on 3 300 euroa. Ja kyseessähän on luonnollisesti lisävaruste, joka on muistettava mainita venettä tilatessa. Jälkiasennus ei ole mahdollista.

Vahvaa yhteistyötä

AMT on valinnut yhteistyökumppanikseen alumiinirunkojen valmistuksessa Kellokoskelaisen Juha Snell Oy:n, joka on valmistanut Faster alumiiniveneitä työ- ja huvikäyttöön jo vuodesta 1978.

Tämäkin kuvio poikkeaa kilpailijoista. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun kokonaan alumiiniveneitä ja kokonaan lujitemuoviveneitä valmistavat kaksi veistämöä yhdistävät voimansa tällä tavalla. AMT 175 BR:n alumiinirunko on pohjan osalta sama kuin Faster 525:ssä ja tulevassa 190 BR:ssä käytetään Faster 560:n pohjaa.

Mietittyä senttipeliä

Ollakseen vain hiukan yli viisimetrinen tuplapulpettivene on 175 BR tilava ja helppokulkuinen. Henkilöluku on peräti seitsemän, ja kaikille on istumapaikat, kun pulpettien etupuolen tuhdot otetaan mukaan.

Kuljettajan pulpetti on mustapintainen ja kaikki tulevan kauden veneet varustetaan vakiona karttaplotterilla, josta löytyvät myös mm. moottoritiedot.

Takapenkki on riittävä kolmelle, ja tähänkin veneeseen on integroitu ”seurustelumoodi”. Toisin sanoen etuistuimet kääntyvät ja avotilan keskelle on pystytettävissä pöytä.

AMT:ssä on paljon säilytystiloja. Pulpettien sisustat on hyödynnetty täysin ja takapenkin alunen on paapuurin akkutilaa lukuun ottamatta käytettävissä. Sen korkeutta tosin verottaa alla sijaitseva kiinteä polttoainesäiliö.

Lepuuttimille on integroitu telineet avotilan sisälaitoihin ja takapenkin selkänojan takana on kuomutalli, mikäli katteen sattuisi hankkimaan lisävarusteena vaikka jälkikäteen.

Taloudellinen yhdistelmä

AMT:n tehosuositus on järkevissä rajoissa. 50 hevosvoimaa on melko vähän nykymittapuun mukaan, jos sillä saavutetaan noin 27 — 28 solmun huippunopeus. Toisaalta, halvempi moottori on perusteltu jos ja kun kuormaa on aina vähän ja etenkin jos siirtymät ovat lyhyitä.

60 hevosvoimaa riittänee noin 31 solmun ylittämiseen ja 80 hevosvoiman koeajoyhdistelmälle mitattiin keskimäärin 34,5 solmua huippunopeutta.

Liukukynnyksen AMT ylittää maltillisella keulan kohoamisella, ja se on ainut hetki, jossa kahden hengen kuormalla ja kevyellä trimmaamisella ylitetään litran rajapyykki kulutuksessa.

Valmiina haasteisiin

Vaikka testattavaksi saatu vene olikin vielä osin prototyyppiasteella lähinnä joidenkin yksityiskohtien osalta, niin kokonaisuus vaikutti yllättävän valmiilta ja loppuun saakka hiotulta.

Mitään suoranaista vikaa tai puutetta ei veneestä pysty nimeämään, hienosäädön tarvettakin lähinnä nimeksi. Toisaalta, kun kyse on markkinoiden kilpailluimmasta segmentistä, josta nyt kaikki tuntuvat haluavan oman siivunsa, niin mikään muu ei oikeastaan tulee kyseeseen.

Lue koko testi kokonaisuudessaan Kipparista 11/2017.

 

 

 

 

Lue myös nämä

X