Moderneinta tekniikkaa oleva sähkömoottori yhdistettynä uustuotannossa olevaan 60-luvun kulttiveneeseen on kiehtova yhdistelmä.
Sähkötekniikan käyttöä veneiden voimanlähteissä ei voi enää kyseenalaistaa. Tekniikka kehittyy autoteollisuudessa, jonka jälkeen sitä sovelletaan veneisiin. Samalla tavoin polttomoottorit sekä niiden kehitelmät siirtyivät aikoinaan luontevasti autoalalta venekäyttöön.
Esittely on julkaistu Kipparissa 11/2017.
Pienin muutoksin
Marino Mustangin sähköversio ”E” esiteltiin ensimmäisen kerran suurelle yleisölle syksyn 2017 uivassa venenäyttelyssä Helsingissä. Veneen pohjana on siis vuonna 2015 uudelleen tuotantoon otettu suosittu tuulilasivenemalli, jota Marino alun perin valmisti vuosina 1969 — 1979. Mustangeja on valmistettu kaiken kaikkiaan yli 1 000 kappaletta.
E on perustaltaan vakiomallinen Mustang, johon on modifioitu tila sähköperämoottorin tarvitsemalle akustolle. Tavallisen Mustangin irtopolttoainesäiliölle tarkoitettu tila moottorikaivon alla ei riitä tarvittaville akuille, joten Mustang E:ssä pitkittäisten penkkien väliin on rakennettu penkit yhdistävä väliosa, jonka alla akut sijaitsevat. Akkulaatikon päällä on pehmuste, joten se muodostaa U-sohvaa muistuttavan täydennysosan. Haittapuolena tämä kutistaa jo ennestään niukan kokoista turkkipintaa melkein kolmanneksella.
Torqeedo Cruise 10.0 -sähköperämoottori on varustettu samanlaisella kiinnityksellä ja kaapeliohjauksella kuin tavalliset perämoottorit, joten sen asennus ei poikkea polttomoottorista.
Moottorin kaukosäädinkin noudattaa samaa käyttölogiikka kuin polttomoottoreissa, joten veneen käyttö on äärimmäisen helppoa. Virta laitetaan napista päälle ja nopeutta säädetään vivusta kääntämällä eteen tai taakse. Moottorin kippimekanismikin on tavanomainen sähkötiltti.
Sähkömarinossa käytetään teräksistä ohjauspyörää. Moottorin säätölaitteen näytössä näkyvät akkujen varaustila, toimintamatkaennuste, nopeus sekä tehoasetus. Tappokytkin kuuluu myös Torqeedoon.
Käytännön haasteet
Suurin haaste sähköveneissä on edelleen akkupaketin koko ja paino, mutta myös hinta. Mustang ei veneenä tee yhtälöä helpommaksi. Varsin kapea ja kevyt vene on alkujaan tarkoitettu suhteellisen kevyelle kaksitahtiselle perämoottorille ja pienelle irtopolttoainesäiliölle.
Torqeedon oma litium-akusto painaa vain murto-osan siitä, mitä vastaava lyijyakkukokoelma. Siksi se mahdollistaa ainakin periaatteellisella tasolla kelvollisen suorituskyvyn pienellekin veneelle.
Akkuarsenaalin paino on kaapeleineen noin 100 kiloa, moottori itsessään painaa noin 60 kiloa. Tekniikan tuoma lisäpaino ei siis hirveästi poikkea 20 - 50 hevosvoiman polttomoottorista.
Enimmillään puhutaan noin yhden ihmisen painoa vastaavasta määrästä.Ongelma onkin tehon niukkuudessa, jota on tässä Torqeedossa vain 10 kilowattia, mikä suoraan laskettuna vastaa noin 13,5 hevosvoimaa. Yleensä sähkömoottorin tehot eivät ole suoraan verrannollisia polttomoottoriin, mutta tällä kertaa teho ja suorituskyky vastaavat lähes täydellisesti toisiaan.
Sähkönsininen väri toistuu Mustang E:ssä. Jopa moottorikoppa on saanut uudet sävynmukaiset teipit.
Kevyeen ajoon
Torqueedo Cruise saa sähkönsä neljästä litium-akusta, jotka syöttävät moottoria sen tarvitsemalla 48 voltin jännitteellä.
Yhdistelmän käyttöaika yhdellä latauksella on maksimissaan noin tunti täydellä teholla. Toimintasäde on riippuvainen kuormasta, koska se vaikuttaa merkittävästi saavutettavaan nopeuteen. Ja se nopeus ei missään muodossa päätä huimaa. Toisaalta koko veneyhdistelmän erikoisuus ja luonne on sellainen, ettei vaatimatonta nopeutta edes osaa pitää katastrofaalisena. Onhan Mustang E vene, joka on omimmillaan piknik-veneenä joko mökkilaiturissa tai kaupunkimiljöössä, tai kenties ”maidonhakuveneenä” vanhan kansan kieltä puhuttaessa. Etapit ovat joka tapauksessa lyhyehköjä.
Yksin ajettaessa veneelle saatiin parhaimmillaan jopa 14 solmun huippunopeus rikikulmaa säätämällä, jolloin vain 4,3 metriä pitkä Mustang oli nätissä liu’ussa. Melutaso ylitti juuri 60 desibelin, eli veden solina kuuluu ajon aikana, ja se antaa menoon hauskan lisävireen.
Toinen kyytiläinen pudottaa nopeuden noin 10 solmuun, jolloin ollaan jo puoliliukuvan rajoilla. Käytännössä siis suurimmat ajosuoritteet yhdellä latauksella ovat noin 10 — 14 meripeninkulmaa täydellä teholla. Nopeuden pudottaminen yhdellä hengellä 8 — 10 solmun alueelle kasvattaa toiminta-ajan jopa kolmeen tuntiin.
Akkujen lataus hoidetaan Torqeedon omilla erikoislatureilla, joita tarjotaan kahta mallia. Vakiolaturilla (700 W) akut latautuvat noin vuorokaudessa, pikalaturi (3,4 kW) hoitaa homman runsaassa neljässä tunnissa.
Torqeedo Cruise asennetaan samoin kuin tavallinen perämoottori. Nosto tapahtuu isoimpien moottoreiden tapaan sähköisesti.
Omassa (hinta)luokassaan
Lähes kaikki seikat puhuvat sähköveneen puolesta, jos mökkirannassa tai laituripaikalla on käytettävissä kunnollinen sähköliitäntä (vähintään 230V/16A), ja ajot ovat satunnaisen lyhyitä paikallisajoja. Kun kuvioihin otetaan kustannukset, niin ajatus bensiinikanistereiden kanssa pelaamisesta voi tuntua jälleen kovin pieneltä vaivalta.
Mustang E maksaa ajovalmiina varustuksesta riippuen noin 35 000 — 40 000 euroa, kun 20-hevosvoimaisella bensiinimoottorilla vastaavan paketin saa noin puolella hinnalla. Pelkkä vene irtoaa perusvarustein 12 800 eurolla.
Ajoista ja huolloista aiheutuvat kustannukset näyttävät loppupeleissä enää marginaalista roolia, kun käyttöaste Mustangilla lienee enemmän huviajopainotteista. Jätämme siis vertailun ja spekulaatiot polttoaineen ja sähkön kilowattituntien hinnaneroista jokaisen itsensä pohdittavaksi.
Marino itse puhuu Mustang E:stä konseptitason tuotteena, mikä on hyvin rehellistä ja tietyllä tavalla jopa vaatimatonta. Tuote on kuitenkin haasteineen ja puutteineenkin hyvin valmiin oloinen toimiva kokonaisuus. Paljon keskeneräisempiäkin virityksiä on markkinoilla aika ajoin näkynyt, joita jo myydään lopullisina.
Kevyellä kuormalla Mustang E kulkee kokoisekseen varsin vauhdikkaan tuntuisesti, ja ennen kaikkea äänettömästi.
