Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Testit

Vertailussa polttoainejärjestelmän puhdistusaineet – Ei vain pelkkää lumevaikutusta

”Pienentyneet pakokaasupäästöt, tasaisempi käynti, parempi käynnistyvyys, pienempi polttoaineen kulutus.” Näillä argumenteilla myydään tarvikeliikkeissä roppakaupalla bensiinin sekaan kaadettavia lisäaineita. Niiden idea on puhdistaa polttoainejärjestelmä ja palauttaa sen alkuperäinen toimintakyky.

06.07.2015

TekstiTeksti Karel Kakko

KuvatKlaus Y. Salkola, Hannu Häyhä/Otavamedia

  • Forté Fuel System Cleaner
  • Forté Gas Treatment
  • Valvoline Fuel Injector & Carburettor Cleaner 300 ml
  • STP Injection Trim/Winter Treatment 200 ml
  • STP Injector Cleaner 200 ml
  • STP Complete Fuel System Cleaner 400 ml
  • Star Tron Entsyymi Polttoaineen lisäaine 237 ml
  • Red Line SI-1 443 ml
  • Liqui Moly Fuel Injection Cleaner 300 ml
  • Liqui Moly Carburetor & Valve Cleaner 300 ml
  • CRC Injector Cleaner 200 ml
  • CRC Gasoline Additive 200 ml
  • Biltema Bensiinin lisäaine 200 ml
  • Ksyleeni
  • Lakkabensiini

Tankkiin kaadettavia ihmeaineita kaupitellaan niin television ostoskanavilla, netissä kuin autotarvikeliikkeissäkin. Yleensä niihin suhtaudutaan huolettoman varauksellisesti. Jos ei niistä ole hyötyä, tuskin on haittaakaan. Muutaman euron pullon saattaa ottaa heräteostoksena mukaansa ja uteliaisuuttaan kaataa sisällön tankkiin.

Kokemuksia ja tarinoita löytyy laidasta laitaan. Monet sanovat kokemuksen syvällä rintaäänellä moisten tuotteiden olevan silkkaa humpuukia, jotkut taas vannovat vanhan ajopelinsä saaneen niistä uutta puhtia ja elinvoimaa.

Onko kyseessä todellinen parannus, vai pelkkä lumevaikutus, eli kun uskotaan apua aineesta saatavan, koetaan sen myös oikeasti toimivan?

Puhtaus on puoli ruokaa

Epäpuhtaudet ovat tunnetusti myrkkyä moottorin toimivuudelle. Pidemmät käyttämättömyysjaksot ovat otollisia epäpuhtauksien kiinnittymiselle polttoainejärjestelmässä. Vaikka järjestelmän suodattimet olisivat kunnossa ja asianmukaisesti määrävälein vaihdettuja, on bensiinin eri ainesosilla taipumus kuivua ja pinttyä kiinni osien sisäpintoihin silloin, kun bensiini ajan mittaan haihtuu pois.

Liasta tiiveytensä menettäneet uimuriventtiilit aiheuttavat seoksen rikastumisen, savuttamisen, karstoittumisen, heikon käynnistyvyyden ja tukkoisen käynnin. Saman aiheuttavat vuotavat ruiskusuuttimet. Tämä myös kasvattaa polttoaineen kulutusta.

Pahoin kerrostumista likaantuneet suuttimet voivat myös vaikeuttaa moottorin polttoaineen saantia, laihentaa seosta ja aiheuttaa nykivää käyntiä. Pahimmassa tapauksessa laiha seos johtaa liialliseen lämmön nousuun palotilassa, ja aiheuttaa pysyviä moottorivaurioita.

Kaikki edellä kerrottu on totta. Seuraava kysymys sitten kuulukin, voidaanko ajan saatossa likaantunut polttoainejärjestelmä puhdistaa riittävän hyvin sitä purkamatta? Sikäli kun lika on juuri polttoaineesta muodostunutta pinttymää, eikä siis mekaanista likaa tai sakkaa, niin ainakin teoriassa löytyy liuottavia aineita epäpuhtauksien täydelliseen poistoon.

Jos moottori kärsii edellä luetelluista oireista, ovat puhdistamisen välittömät seuraukset parantunut käynti ja usein myös parantunut polttoainetalous, ja sen myötä pienentyneet päästöt.

Juuri tällaisina aineina tämän testin tuotteita myydään. Siihen myös perustuvat niiden mainoslauseet.

Eri vaikuttavat aineet

Valtaosa markkinoilla olevista polttoainejärjestelmän puhdistusaineista pohjautuu edelleen hiilivety-yhdisteisiin ja aromaatteihin, kuten petroliin ja raskaampiin aineisiin, kuten naftaan eli polttoöljyyn, joilla kaikilla on liuottava ja pesevä vaikutus. Naftaleeni on myös useimmissa liuoksissa ainesosana, samoin eri bentseenit.

Vanhan reseptin mukaan tehdyt liuokset perustuvat petrolipohjaisiin liuottimiin, kun uudemmissa on alettu käyttää alkoholipohjaisia aineita. Näistä merkittävin on polyeetteri amiini, joka tämän testin aineissa on SI-1:n perusainesosa.

Uteliaisuudesta ja mielenkiinnosta kokeilimme myös tavallista lakkabensiiiniä eli mineraalitärpättiä sekä ksyleeniä. Kokeilimme, miten nämä aineet pelkästään kykenisivät liottamaan suuttimiin pinttynyttä patinaa.

Kumpaakin rautakauppa- liuotinta, mineraalitärpättiä ja ksyleeniä, käytetään useissa polttoainejärjestelmien pesuaineissa suurinakin pitoisuuksina, joten sikäli niiden käyttöä voi satunnaisesti pitää turvallisena myös sellaisenaan.

Toimenpiteen valmistelu

Toimintaohje kaikissa kuluttajille myytävissä tuotteissa näyttäisi olevan sama: pullollinen ainetta (noin 250 ml) lisätään noin 50–70 litraan bensiiniä, mikä määrällisesti vastaa tavallisen henkilöauton täyttä tankillista. Yksinkertaiselle ohjeelle on yksinkertainen selitys. Ohjeen on oltava niin helppo, että kuka tahansa osaa tuotteen kanssa toimia. Ja toiseksi annostuksen tulee olla niin mieto, ettei se voi aiheuttaa järjestelmille vahinkoa.

Tässä piilee pieni sudenkuoppa, joka on näitä aineita kokeilevan syytä tiedostaa. Vaikka puhdistusaineet itsessään eivät aiheuttaisi haittaa tai vahinkoa moottorille, ei mikään takaa sitä, etteivätkö niiden liuottamat epäpuhtaudet voisi aiheuttaa oireiden pahenemista. Etenkin, jos esimerkiksi tankki tai suodatin on pahoin likaantunut, saattaa liuotuksen myötä liikkeelle lähtevä mönjä aiheuttaa ongelmia kulkeutuessaan ahtaampiin linjoihin ja suuttimiin.

Siksi tulisi aina ennen polttoainelinjojen liuotuskäsittelyä tarkistaa säiliön ehdoton puhtaus ja uusia suodatinelementit. Tämähän on muutenkin suositeltava rutiinitoimenpide, jolla myös vältetään ongelmia jatkossa, käytettiin lisäaineita tai ei.

Tässä testissä aineiden annostusta lisättiin merkittävästi ohjeiden mukaisesta pitoisuudesta, jotta vaikutukset tulisivat nopeammin ja selvemmin esille. Samalla saataisiin parempi käsitys eri aineiden tehoista ja lian irrotuskyvystä. Polttoaineena käytettiin erikoispuhdistettua pienmoottori- eli alkylaattibensiiniä.

Lue testin tulokset Kipparista 7/2015.

Lue myös nämä

X