Tilaa
Testit

Nord Star 47 SCY – Kotoisa jättiläinen

Nord Starin lippulaivassa on yltäkylläisesti kaikkea. Koostaan huolimatta Nord Stareihin tottuneet tuntevat olonsa heti kotoisan tutuksi. Näin lienee tarkoitettukin, jotta siirtyminen numeroista suurimpaan sujuisi rennon huolettomasti.

26.08.2021

TekstiKarel Kakko

KuvatAnton Reenpää/Otavamedia

Isot ja edustavat, ympärikuljettavilla kansilla varustetut matkaveneet, Nord Star, Targa ja Sargo, ovat kaikki lähtöisin samoilta synnyinseudulta Pohjanmaalta. Samanhenkiset kilpailijat polveutuvat kaikki kalastus- ja työveneistä, vaikka markkinat ja kehitys on vienyt koko kolmikon sangen kauas niiden alkuperäisestä hengestä ja tarkoituksesta.

Nord Star 47 on maamme veneteollisuuden suurin sarjavalmisteinen moottorivene kautta aikain.

Mitä sitten sarjavalmistuksella käsitetään voi tietysti olla venyvä käsite. Mutta ainakin silloin kun vene valmistetaan muotein ja kaavojen mukaan niin, että useamman identtisen yksilön valmistus onnistuu liukuhihnaperiaatteella, on valmistusmääristä riippumatta kyseessä sarjavalmistus.

Koeajamamme yksilö on vene numero yksi, eli sarjansa ensimmäinen. Neljäseiskojen kaavailtu tuotantokapasiteetti on tätä kirjoitettaessa 5—6 venettä vuodessa.

Nord Starin mallinimi ”SCY” tulee sanoista Semi Custom Yacht. Se kertoo siitä, että sarjavalmistusta tai ei, niin yksilölliset toiveet on toteutettavissa tiettyjen rajojen puitteissa.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi värien ja pintamateriaalien lisäksi yksilöllisiä kalustusvaihtoehtoja hytteihin.


Testi on julkaistu Kipparissa 8/2017


Vaikea luokiteltava

Ympärikäveltävillä kävelykansilla varustettuja ”koppiveneitä” on yleisesti pidetty heikkoina matkailukäyttöön sisätiloja pienentävien kansiratkaisujen vuoksi. Kritiikissä on perää ja logiikkaa, sillä vene on aina tiloiltaan kompromissi.

Mutta siinä vaiheessa kun aluksella on pituutta viisitoista metriä ja leveyttä neljä, niin tilaa alkaa olla niin kajuutoille kuin kansillekin. Näissä ympyröissä iso Nord Star on ainakin toistaiseksi suvereeni hallitsija.

50-jalan kokoluokassa temmeltävät isojen matkamoottoriveneiden ja jahtien valmistajat kuten Princess ja Fairline, mutta myös enenevässä määrin Beneteau ja Jeanneau. On mielenkiintoista nähdä, miten tämän asiakaskunnan joukossa jättikokoon venytetty koppivenekonsepti otetaan vastaan. Nord Starin voi myös nähdä mielenkiintoisena välimuotona Sedan- ja Trawler-tyyppisten jahtien välillä. Periaatteessa moisen hybridin kysynnälle ei pitäisi olla esteitä, ja onhan Trawler-konseptia viety vahvasti huvivenealueelle esimerkiksi ranskalaisten toimesta kasvavalla tahdilla jo vuosien ajan. Nord Starin veistämöllä on jo pitkään hiottu veneistä viimeisteltyjä ja salonkikelpoisia. Kimalletta ja kontrasteja on ollut enemmän kuin kilpailijoilla, joten uusi lippulaiva ei kaikessa mahtipontisuudessaan tarjoa ennennäkemätöntä yksityiskohdilla mässäilyä.

Ohjaamo on kuin komentokeskus, joka täydellisyydessään hakee vertaistaan. Jousi-istuimien mukavuus on huippuluokkaa ja koeajoveneen neljät näyttöruudut eivät jätä mitään toivomisen varaan.

Asumisen väljyyttä

Isossa Nord Starissa on kaksi varsinaista makuukajuuttaa, tai paremmin sanottuna hyttiä keulan puolella. Ylimääräiseen miehistöhyttiin kuljetaan salongin toisesta päästä pentterin kautta. Hyttien määrä voi vaikuttaa pieneltä, mutta tässä tapauksessa tila ja laatu korvaavat määrän.

Ihmettelijöille tiedoksi, että 50-jalan kokoluokkaan siirrytään harvoin sen vuoksi, etteivät 35-40-jalkaisten menopelien 4—6 makuupaikkaa enää riittäisi. Haussa on aivan muunlaista kapasiteettia, kuten väljyyttä, vakautta ja toimintasädettä.

Nord Starin päähytti sijaitsee salongin alapuolella ja sillä on luonnollisesti mittaa koko veneen leveydeltä. Runkoikkunat tuovat sisälle valoa ja läheisen tuntuman ympäröivään vesistöön.

Jo Nord Star 34:ssa (Kippari 10/2013) keskiveneen hytti oli koko veneen levyinen, mutta silloin kyse ei ollut ns. omistajanhytistä, vaan kolmen vuoteen vieras-/lastenhytistä.

Salonki noudattelee muutoin tuttua kaavaa, joskin ohjaamo on nostettu omalle korokkeelle, josta näkyvyys on erinomainen ja veneen hallinta selkeää.

Salonkiin on yhteensä kolme ovea, kaksi sivuilla ja avattava lasinen takaseinä. Ikkunapintaa on kaiken kaikkiaan runsaasti, jopa niin paljon, että koko hyttirakennelman tukevuus on edellyttänyt poikkeuksellista huomiota muilta osin. Ainakaan ikkunat, sen enempää kuin seinäpinnatkaan eivät tärise tai resonoi.

Pentteri on tällä kertaa näköalamallia, ja se sijaitsee sohvaryhmän ja taka-avotilan liukulasiovien välissä. Ainakin tarjoilujen kannalta sijainti on paras mahdollinen, mutta pidempiaikaiseen lomailuun voivat kaappitilat käydä niukoiksi. Pentterin säilytystilojen jatkeena toki palvelee vastapäätä oleva salongin mittava lipastokokonaisuus, josta löytyvät luontevat paikat esimerkiksi astioille.

Kevyttä ”customointia”

Mitä sitten tämä Semi Custom Yacht tarkoittaa käytännössä? Valinnaisten värien ja pintamateriaalien lisäksi esimerkiksi yläohjaamon ja kolmannen kajuutan kalustus on varsin vapaasti räätälöitävissä käyttötarpeiden mukaan.

Koeajoveneen kalustamaton yläohjaamo oli kuin tiikkipäällysteinen tanssilava ohjaamoon sijoitetulla kolmella kuppituolilla. On täysin vapaasti valittavissa, haluaako sinne kiinteän sohvaryhmän parilapenttereineen vai kenties hippityyliin vain muutaman säkkituolin.

Yläohjaamon yhteydestä löytyy veneen hulppein avotila, joka on kalustettavissa mieltymysten mukaan. Tyhjääkin täynnä oleva tila arvokkaalla tiikkipäällysteellä antaa omalla tavallaan yltäkylläisen vaikutelman.

Avotila vai peräkansi, laivamainen tunnelma joka tapauksessa. Pöytä on sähköinen ja laskettavissa napin painalluksella alas, jos mielii lojua leveämmin auringon alla.

Kolmas makuuhytti, jonne kuljetaan muista asuintiloista erillään pentterin yhteydessä olevasta pienestä ovesta, oli koeajoveneessä varustettu yksinkertaisilla punkilla. Hytti soveltuu joko miehistön lepotilaksi, vierasmajoitukseen tai sitten se voi palvella kodinhoitohuoneena, jolloin vuoteiden tilalla voi olla säilytystiloja, pyykinpesukone tai periaatteessa mitä tahansa muuta, vaikka puutyöpaja. Mieleen tulee kerran koeajossamme ollut hollantilainen teräsvene Linssen, jonka uumenista löytyi suuri varastoruuma työpöytineen ja ruuvipenkkeineen.

Ainakin loma- ja matkailukäytössä ylimääräisellä kajuutalla voi apukeittiötyylisesti paikata tuossa aiemmin kritisoitua, säilytystiloiltaan niukkaa näköalapentteriä.

Pentterin yhteydestä laskeudutaan minikajuuttaan, joka on kalustettavissa kunkin tarpeen mukaan. Vaihtoehtoja ovat kodinhoitohuone, apukeittiö, miehistöhytti, vierasvara tai ihan vaan varasto.

Jylhä etenijä

Nord Starin lippulaiva on pienempiensä tavoin liukuvarunkoinen, ja sen pohjan nousukulma on keskisyvät 18,5 astetta. Harvinaista sikäli, ettei tämän kokoluokan matkaveneissä ja pienissä jahdeissa kovinkaan yleisesti käytetä yli 14—15 asteen nousukulmia.

Vaikka kokoa on enemmän, niin käytöksessä on sukulaisuutta pienempiin Nord Stareihin. Massa tekee sen, että meno on punnertavamman oloista kuin kevyemmissä ja pienemmissä malleissa, eikä tuollainen 20 solmun nopeus tunnu vielä edes liukunopeudelta.

Koeajopäivänä vallitsi navakka luoteistuuli, joka nostatti madaltuvalle Pohjanmaan rannikolle vajaan metrin korkuisen terävän aallokon. Muutamia aika ajoin kuuluvia kalusteista johtuvia tärähtelyjä lukuun ottamatta aallokko ei juuri tuntunut. Puhumattakaan siitä, että sen suhteen olisi jotenkin tarvinnut ajotapaa muuttaa.

Massansa ja pohjamuotonsa vuoksi iso Nord Star kallistuu voimakkaasti sisäkurvin puolelle, jolloin aallot pääsevät lyömään pohjaan rajummin. Kovin rajuja kaarroksia tosin harvemmin tämän kokoluokan veneellä tehdään, ja itse asiassa Volvo Pentatkin ovat sitä mieltä, ettei moinen ole soveliasta. Moottoreissa on nimittäin toiminto, joka suurilla tehoasetuksilla alkaa rajoittaa moottoreiden tehoa, kun järjestelmä havaitsee rajun suunnan ja vauhdin muutoksen. Pieni viive mahdollistaa kuitenkin sen, että hätätapauksessa voi tarvittaessa tehdä äkillisen väistöliikkeen.

Moottorivalikoimaa

Tässä kokoluokassa tavataan useimmiten akselivetoja, joskin viime vuosina erilaiset pod-tyyppiset vetojärjestelmät, kuten Volvo Pentan IPS ja Mercruiser Zeus ovat saaneet entistä suuremman jalansijan. Paremman hyötysuhteen ohella ne keventävät jonkin verran myös koko voimalinjan asennukseen tarvittavan työvoiman määrää.

Koeajovene oli varustettu kahdella 435-hevosvoimaisella Volvo Penta IPS 600 -moottorilla. Merkintä 600 tarkoittaa niiden vastaavan 600-hevosvoimaisia moottoreita, mikäli ne olisi yhdistetty suoraan akselivetoon. IPS-vetojärjestelmän lasketaan siis olevan noin 40 prosenttia parempi hyötysuhteeltaan. Suoritusarvoja verrattaessa veneen mittoihin ja painoon, tuo arvio ei ole lainkaan utopistinen.

Huippunopeutta mittasimme kunnioitettavat kymmenystä vajaat 34 solmua.

Huoltotöitä tehdessä moottoritilassa mahtuu ainakin ryömimään, jos ei jopa kävelemään, ja se on jo paljon. Järjestys on moitteeton. Taustalla näkyvä generaattori koteloineen on lisävaruste.

IPS 600:t ovat tämän veneen moottorivalikoimasta edullisin vaihtoehto. Mikäli on mieltynyt perinteiseen akselivetoon, on Nord Stariin tarjolla Volvo Pentan 600-hevosvoimaiset D8-sisämoottorit. Niillä veneen hinta on noin 60 000 euroa kalliimpi, ja oletettu suorituskyky on lähellä koeajovenettä. Akseliveto on kuitenkin yhä monelle se ainut ”oikea” vaihtoehto tässä koko- ja teholuokassa.

Suurempaa suorituskykyä kaipaavat valitsevat sitten tehokkaammat IPS 800:t, jotka nostavat 600:iin verrattuna perusveneen hintaa sadalla tuhannella eurolla. Huippunopeutta niillä saavutetaan 40 solmua, marssinopeusalueen noustessa muutamalla solmulla.

Sähköpääkesksus sijaitsee kerrankin ohjaamossa, eli siellä mistä muitakin toimintoja hallitaan.

Loiva talousalue

Kulutukset mitattiin tällä kertaa moottorien omia tietokoneita käyttäen. Niitä olemme jo kauan aikaa verranneet erillisiin läpivirtausmittareihin, ja todenneet niiden olevan varsin luotettavia.

Taloudellisimmaksi nopeusalueeksi kirjattiin niinkin laaja haarukka kuin 15—30 solmua. Laaja nopeusalue ilman merkittäviä kulutuspiikkejä on yleistä suuremmissa aluksissa ja se liittyy massaan suhteessa märkäpintaan. Silloin liukuminen on enemmän sidoksissa runkonopeuteen, tai pikemminkin sen ylitykseen, kuin dynaamiseen nosteen vaikutusmekanismiin.

Talouskäyrästä näkyy selvästi raju nousu runkonopeuden ylitykseen asti, jonka jälkeen seuraa pieni kevennys ja suhteellisen loiva käyrä huippunopeuteen asti.

Itse taloudellisuuden arviointi onkin sitten toinen juttu. Kun puhutaan yli 4 litran kulutuksesta per meripeninkulma, niin taloudellistahan se ei ole. Onko se sitten liikaa, riippuu tietenkin keneltä kysytään. Miljoonan euron veneen omistajalle se ei oletettavasti ole liikaa.

Sen sijaan olennaista on kuinka pitkälle niillä 1 500 litralla dieseliä pääsee, jotka tankkeihin mahtuvat? Kun lasketaan 4,6 litran mukaan ja 20 prosentin varamarginaalilla, niin päästään noin 260 meripeninkulmaan. Se vastaa esimerkiksi matkaa Helsingistä Visbyhyn tai Kokkolasta Maarianhaminaan. Helsinki-Kööpenhamina menisi hyvissä olosuhteissa yhdellä välitankkauksella, joten vene kattaa hyvin ainakin Itämeren alueen veneilyn.

Matkustajien ja matkatavaroiden vaikutus on veneen massaan suhteutettuna pienempiin veneisiin verrattuna vähäisempi, joten näistä johtuvat heitot kulutuslaskelmissa ovat siksi pienempiä.

Mitä seuraavaksi?

Targa esitteli valtavalta tuntuvan 44:nsa kohta kymmenen vuotta sitten. Siitä virisi keskustelu, kuinka pitkälle tätä aikoinaan ”Targa-konseptiksi” nimettyä venetyyppiä voi kokonsa puolesta venyttää.

Noiden neljänelosten asiakaskunnassa nälkä on kasvanut syödessä, ja tuhdimpi annos alkaisi maistua. Sama koskee monia tyytyväisiä Nord Star 40:n omistajia.

Johonkin raja on kuitenkin vedettävä, vai onko sittenkään? Nord Star päätti räjäyttää pankin ensimmäisenä ja uusi lippulaiva oli odotettu uutuus ja voimannäyte.

Kiehtovaksi asian tekee varsinkin se, että uusi lippulaiva konkreettisesti todistaa, ettei näiden veneiden osalta koko ole mitenkään kiveen hakattu. Pikemminkin päinvastoin, sillä suuri koko eliminoi koppiveneiden kompastuskivet. Iso vene kunnollisilla ja helposti liikuttavilla kansitiloilla on vain yksiselitteisesti laivamaisen mukava käytössä, koosta riippumatta.


Yhteenveto Nord Star 47 SCY

Rakenne

Runko ★ ★ ★ ★ ★

Sisustus ★ ★ ★ ★

Heloitus ★ ★ ★ ★ ★

Vakiovarustus ★ ★ ★

Tilat

Kansitilat ★ ★ ★ ★ ★

Avotila ★ ★ ★

Moottori- ja tekniset tilat ★ ★ ★ ★ ★

Matkustamo ★ ★ ★ ★ ★

Makuutilat ★ ★ ★ ★ ★

Pentteri ★ ★ ★

Ohjaamo ★ ★ ★ ★ ★

Säilytystilat ★ ★ ★ ★

Wc-tilat ★ ★ ★ ★

Ajettavuus

Vasta-aallokko ★ ★ ★ ★ ★

Myötäaallokko ★ ★ ★ ★ ★

Sivuaallokko ★ ★ ★ ★ ★

Kaarreajo ★ ★ ★

Käsiteltävyys ★ ★ ★ ★

Muut ominaisuudet

Suorituskyky ★ ★ ★ ★ ★

Äänitaso ★ ★ ★ ★ ★

Taloudellisuus ★ ★

Kiinnittäminen ★ ★ ★ ★ ★

Vastinetta rahalle ★ ★ ★

Tähtiä yhteensä 98

Kiitämme:

+ tilavuutta

+ ohjaamoa

+ kansitiloja

+ laajaa matkanopeusaluetta

+ suorituskykykapasiteettia

+ jämerää törmäyslistaa

Moitimme:

– hintaa varauksin

– pentterin säilytystiloja

 

Lue myös nämä

X