Testit

Venevahat suurtestissä

Kevätkunnostuksen jälkeen veneet kiiltävät puhtaana ja liukkaat kyljet parantavat nopeusominaisuuksia. Vene on käsiteltävä suojaavalla vahalla, jotta säihkyvästä lopputuloksesta voi nauttia kauden loppuun.

12.04.2017

TekstiHeikki Parviainen

KuvatMarkus Pentikäinen/Otavamedia

  • Biltema Boat Wax 562

  • Biltema Boat Wax 563

  • Farecla Profile UV Wax

  • Feldten marine Nano Extract

  • Hempel Wax TecCel

  • International Marine Wax

  • International UV Polish

  • Lefant Racing Wax

  • Nano 4 life CSC-4YACHT

  • Presta UV Créme Wax

  • Snappy Premium Marine Polish

  • Star Brite Premium Marine Polish kiinteä

  • Star Brite Premium Marine Polish neste

    Lue kaikki

    MOOTTORI­VENEISTÄ

    Katso tarjous Kirjaudu

    Mitä venevaha sisältää?

    Venevaha on monimutkainen kemiallinen yhdiste, jonka tehtävänä on antaa veneelle säihkyvä ulkonäkö ja pitää lika erillään gelcoatista. Jos lika pinttyy, se pinttyy vahan pintaan, eikä pääse sen läpi gelcoattiin saakka.

    Venevahat sisältävät erilaisia kemikaaleja. Tärkein komponentti on kuitenkin itse vaha, joka on luonnonvahaa tai polymeeri.

    Luonnonvahoja on monenlaisia ja tunnetuin niistä on karnaubavaha, jota saadaan Brasiliassa kasvavasta Carnauba-palmusta.

    Luonnonvahojen lisäksi valmistuksessa käytetään teollisesti valmistettuja polymeerivahoja, joiden ominaisuudet on todettu vähintäänkin luonnonvahojen veroisiksi, mutta ne eivät ole kaikkien mielestä ”sitä oikeaa vahaa”. Polymeerivahoissa lopputulos on usein kemiallisen prosessin seuraus, eikä vahaajan tekemä kiillotustyö vaikuta yhtä paljon vahapinnan ulkonäköön kuin luonnonvahoissa.

    Vahan lisäksi lopputuotteessa on myös muita aineita, jotka helpottavat sen käyttöä ja tehostavat vaikutusta. Vahassa oleva liuotin esimerkiksi sisältää tehoaineita sekä myös puhdistaa vahattavaa pintaa. Vahoissa voi olla myös hiovia partikkeleita, jotka hiovat gelcoatin pintaa poistaen siitä likaa ja jättäen vahalle hyvän tarttumapinnan.

    Venevahojen uusi konsepti

    Autovahamerkki Korrekia valmistava Berner Oy kehitti vuonna 2016 uudentyyppisen PRO TFC -autovahan, joka sai helppokäyttöisyydellään erinomaisen vastaanoton autoilijoiden piirissä. Lopulta Bernerille alkoi tulla kyselyjä, voiko uutta autovahaa käyttää myös veneiden vahaukseen.

    Autovaha ei ole optimaalinen veneille, mutta Berner kehitti vahasta veneilyyn soveltuvan version. Korrek TFC UV-Coatingin on tuotu markkinoille veneilykaudelle 2017.

    Tätä vahaa tai suojapinnoitetta, kuten sitä kutsutaan, suihkutetaan pakkauksessa mukana olevaan levityssieneen tai suoraan pinnalle ja levitetään sienellä. Levityksen jälkeen pinta pyyhitään/kuivataan mikrokuituliinalla. Pinnoite ei vaadi minkäänlaista kiillotusta tai muuta mekaanista työstöä.

    Jos suojapinnasta haluaa paksumman, voi käsittelyn tehdä kahteen kertaan. Toinen kerta tulee ensimmäisen päälle, eikä ohenna edellistä kerrosta tai muuten vaikuta siihen. Kahdella kerroksella luvataan siis tuplapaksu pinta poiketen tavallisesta vahasta, jossa toinen kerros yleensä tuo vain hieman lisäpaksuutta ensimmäiseen kerrokseen.

    Korrekin uutuustuote ei ehtinyt mukaan venevahojen testiin, mutta testaamme sen kesän aikana ja kerromme tuloksista myöhemmin.

    Testin arvosteluperusteet

    Kiillon nousu: Jokaisesta vahasta mitattiin niiden aikaansaama kiillon nousu sekä valkoiselle että mustalle gelcoatille. Käytännössä mittaus tehtiin niin, että gelcoat-pinnoista mitattiin niiden kiilto Erischen Picogloss 500MC -kiiltomittarilla, jonka jälkeen ne vahattiin eri vahoilla vahapakkauksen ohjeiden mukaisesti. Kun vaha oli kuivunut pakkauksen ohjeen määräämän ajan, pinta kiillotettiin ja siitä yritettiin saada mahdollisimman kirkas kuitenkin kohtuullisella työmäärällä. Lopuksi kiilto mitattiin uudestaan ja kiiltomittausten erotuksesta muodostui arvosana. Arvosana laskettiin mustan ja valkoisen gelcoatin mit-tausten keskiarvosta.

    Kiillon säilyminen: Mustat ja valkoiset gelcoatit olivat Metropolia ammattikorkeakoulun sääkaapissa UV-valon ja vesisuihkujen vaikutuksen alaisena 700 tunnin ajan. UV-valon ja vesisuihkujen ajastus oli tehty siten, että aina neljän tunnin paahteen jälkeen alkoi tunnin kestänyt sade. Koepalojen paikkaa sääkaapissa vaihdettiin rasituksen aikana, jotta UV-lamppujen mahdollinen ero ei vaikuttaisi tulokseen. Tämän jälkeen paloille tehtiin kiiltomittaus ja sen tulosta verrattiin kiiltoon, joka koepaloilla oli ennen sääkaappiin laittamista. Arvosana muodostui kiillon vähenemisen perusteella.

    UV-valon sieto: Samoille 700 tuntia sääkaapissa olleille koepaloille tehtiin värieromittaus UV-valolle altistuneen ja piilossa olleen pinnan välillä. Mittaus suoritetiin Konica Minolta CM-2600d -spektrofotometrillä. Arvosana muodostuu valkoisen ja mustan gelcoatin tulosten keskiarvosta.

    Pisaranmuodostus: Sääkaapissa olleille koepaloille tehtiin myös niin sanottu kontaktikulmamittaus, eli pisaratesti. Siinä koepalalle pudotetaan pieni pisara tislattua vettä, ja vesipisaran ja koepalan välistä kontaktikulmaa mitataan optisesti. Mitä pallomaisemmaksi pisara jää, sitä tehokkaammin vaha vielä vaikuttaa ja vesiroiskeet pyyhkiytyvät pinnalta pois ilman, että leviävät kalvoksi. Pisaratesti siis kertoo vahan jäljellä olevasta suojavaikutuksesta sääkaappirasituksen jälkeen. Testi tehtiin erikseen makealla vedellä ja 1-prosenttisella suolaliuoksella, mutta niillä ei ollut keskenään merkittävää eroa.

    Helppokäyttöisyys: Helppokäyttöisyys arvioitiin käytännön kokeilla, joissa hieman erilaisia gelcoat-pintoja vahattiin eri vahoilla. Vahaukset tehtiin pakkausten ohjeiden mukaisesti ja samalla ohjeet arvosteltiin. Arvosteluun kuului myös vahan levittämisen ja kiillottamisen vaikeus. Myös jo vahatun alueen näkeminen vahauksen jatkuessa oli yhtenä kriteerinä, mutta sen vaikutus arvosanaan oli erittäin pieni.

Lue myös nämä

X