NAO-indeksi (North Atlantic Oscillation) on tärkeä työkalu suursäätilan ennustamisessa Euroopan alueella.
NAO-indeksi on negatiivinen, kun ilmanpaine nousee keskiarvon yläpuolelle Islannin ympäristössä ja vastaavasti laskee keskiarvon alapuolelle Azorien saarilla. NAO on positiivinen, kun tilanne on päinvastainen.
Moni muistaa yhden 2000-luvun hyytävimmistä talvista vuosina 2010–2011. Silloin Suomea ympäröivät merialueet jäätyivät käytännössä kokonaan. Myös viime talvi 2023–2024 oli kylmä.
Kylmien talvien todennäköisyys kasvaa, kun NAO-indeksi on negatiivinen. Tällöin Pohjois-Atlantilla matalapainetoiminta hiipuu ja matalapaineet suuntaavat kohti Välimerta.
Pohjois-Euroopassa voi olla kuukausitolkulla pääosin kuivaa ja hyytävää pakkassäätä. Jotkin tutkimukset viittaavat siihen, että Tyynen valtameren El Niño -ilmiö lisää kylmien talvien todennäköisyyttä Pohjois-Euroopassa.
Toisessa ääripäässä ovat vetiset ja vähälumiset talvet, kuten talvikausi 2019–2020. Silloin NAO-indeksi oli läpi talven vahvasti positiivinen, eli matalapainetoiminta Islannin edustalla ja Pohjois-Atlantilla oli vilkasta, kun taas Azoreilla vaikutti pitkäkestoinen korkeapaineen alue.
Tuo asetelma johti pitkäkestoisiin lounaisvirtauksiin, joiden mukana Suomeen kulkeutui jatkuvalla syötöllä sateita ja lauhaa ilmaa. Talvi jäi hyvin lyhyeksi rannikoilla, mutta Lapissa lunta oli jopa poikkeuksellisen paljon. El Niñon sisarilmiö, La Niña, saattaa lisätä lauhojen ja sateisten talvien todennäköisyyttä Suomessa. Tosin tämä korrelaatio on havaittu vain silloin, kun La Niña -ilmiö on voimakas. Tulevana talvena La Niña vaikuttaa jälleen, mutta ilmiö jäänee tällä erää heikoksi.
Pitkän ajan ennusteita
1. Kuukausi- ja kausiennusteet
2. Neljän viikon ennusteet Suomeen
3.Pitkän ennusteen seuranta Suomessa
