Tuulen voimakkuutta on totuttu arviomaan ihotuntumalla, mutta tarkempiin lukemiin on tarjolla useita eri vaihtoehtoja todellisen tuulennopeuden mittaamiseksi.
14.06.2016
TekstiHannu Räisänen
KuvatHannu Räisänen
Tuulen voimakkuuden arvioiminen ilman kokemusta ja vertailukohtaa on yllättävän vaikeaa. Seisoin pitkään avoimella rannalla voimakkaan matalapaineen ylittäessä maisemaa, ja sitä jo toista vuorokautta riepotelleen kovan tuulen armoilla. Yritin arvioida tuulen nopeutta pelkän poskituntuman perusteella ja silmäilemällä tuulen vaikutusta ympäröivässä luonnossa. Lämpötila oli nollan tienoilla, ja ankara tuuli sai ihon nipistelemään kuin pahimmilla pakkasilla. Isotkin puut taipuilivat, ja peitteet lepattivat veneiden päällä.
Vaikka säätiedotuksessa oli varoitettu voimakkaasta tuulesta, tuntui aivan mahdottomalta arvioida sen nopeutta, kun viima puhalsi jatkuvasti ja hönkäisi välillä raivokkaasti puuskissa minua horjuttaen. Otin mielessäni kuitenkin rohkeasti kantaa ja arvelin tuulen nopeuden olevan reilusti yli 20 metriä sekunnissa. Hämmästys oli suuri kun vertasin arvaustani pihan avoimimmalle paikalle pystytetyn tuulimittarin lukemiin – voimakkaammat tuulenpuuskat olivat yltäneet vain 15,9 m/s -nopeuteen.
