Kartta, oli se sitten maa tai merikartta, on usein muutakin kuin vain apuväline suunnistamiseen paikasta a paikkaan b. Parhaimmillaan ne ovat taideteoksia, joihin on kätketty informaatiovaikuttamista, salailua ja jopa propagandaa.
Tähän historiaan pureutuu Päivälehden museossa Helsingissä 21. marraskuuta avautuva näyttely Kartan valtaa – tarua ja totta karttojen takaa. Näyttelyssä herätellään kävijöitä pohtimaan muun muassa, mitä kartoilla on aikanaan kertoa tai onko niistä jätetty ehkä jotain tietoja tarkoituksella pois?
Kartan valtaa koostuu kymmenestä John Nurmisen Säätiön ja Helsingin Sanomain Säätiön kokoelmista peräisin olevasta kartasta. Näyttelyn vetonauloja on muun muassa legendaarinen Carta Marina, jota pidetään ensimmäisenä paikkojen nimiä sisältäneenä pohjoismaalaisena karttana. Kartan teki Roomassa työskennellyt ruotsalainen Olaus Magnus, ja se valmistui vuonna 1539. Carta Marina on esillä Olaus Magnuksen Historia de gentibus septentrionalibus eli Pohjoisten kansojen historia -teoksen kanssa. Harvoin esillä ollutta kirjaa pidetään, kartan tapaan, ensimmäisenä Pohjoismaiden kansojen historiaa, elämää ja tapoja esittelevänä teoksena.
Kartan valtaa -näyttely avautuu yleisölle 21. marraskuuta ja sulkeutuu 9. joulukuuta. Museoon on vapaa pääsy ja näyttely on avoinna joka päivä kello 11–17. Museo löytyy osoitteesta Ludviginkatu 2-4.
