Traileripaino kuohuttaa
Poliisinkin tulkinnat vaihtelevat

Kipparissa 9/2006 julkaistu Sisäministeriön poliisiosaston ylikomisarion lausunto trailerin sallituista painoista sai aikaan pienen myrskyn traileria käyttävien veneilijöiden keskuudessa. Moni trailerin ostanut kiirehti jo purkamaan kauppojaan, koska lausunnon mukaan he eivät saisikaan autollaan vetää uutta traileriaan.

Katkaisu

Pitkään traileria käyttäneet veneilijät ja autoilijat pelästyivät, ottivat yhteyttä muihin viranomaisiin, trailerivalmistajiin, maahantuojiin ja myös Kipparin toimitukseen. Poliisikin heräsi ja alkoi penkoa asiaa. Kippariin otti yhteyttä moni poliisipäällystön edustaja.
Yhteydenotoista kävi ilmi, että poliisissakin on ollut epätietoisuutta siitä, miten ajoneuvo- ja ajokorttiasetuksia tulkitaan. Kommenttien mukaan ”varsinkin osalla paikallispoliisin miehistä tuppaa tapahtumaan samanlaista sekaantumista kuin sisäministeriön ylikomisariolla.”
Lukijapalautteen mukaan sakkoja on saatu juuri paikallispoliisilta. Joissain tapauksissa ne on revitty ilman oikeusprosessia, mutta moni lienee maksanut sakkonsa mukisematta.

Keskustelu sai alkunsa, kun saimme Kipparin toimitukseen yhteydenottoja, joiden mukaan olemme kertoneet lukijoille väärää tietoa siitä, millaista perävaunua – veneilijän tapauksessa traileria – ylipäänsä saa autolla vetää.
Lukijain kertoman mukaan poliisit eivät ala trailereita punnitsemaan. Sakot tulee, jos vetää traileria, jonka rekisteriin merkitty suurin massa on suurempi kuin autolle sallittu perävaunun suurin massa, lastista riippumatta.

Kysyttäessä tällaiseksi asian vahvisti myös Sisäasiainministeriön poliisiosaston ylikomisario Heikki Ihalainen, jonka lausunto uutisoitiin viime numerossamme.
Ihalaisen mukaan esimerkiksi autolla, jonka rekisteriotteeseen merkitty sallittu perävaunun suurin massa on vaikkapa 750 kiloa, ei saa vetää traileria tai muuta perävaunua, jonka rekisteriotteeseen merkitty suurin sallittu kokonaismassa on vaikkapa 1 250 kiloa. Ei edes silloin, vaikka trailerin päällä olisi tätä pienempi lasti.
– Tämä on varmaankin lähtenyt käytännön tarpeista, Ihalainen sanoi Kipparin haastattelussa, ja jatkoi:
– Poliisilla on hyvin harvoin vaakaa mukanaan ja etenkin kauempana asutuskeskuksista ja vaaka-asemista lastin punnitseminen on ollut vaikeaa, kun pitäisi odottaa vaaka-autoa joskus pitkänkin matkan takaa paikalle. Pykälällä on pyritty selkeyttämään epäselviä tilanteita
– Tosin poliisikin saa käyttää järkeään ja tulkita tilannetta, jos perävaunu on vaikkapa kokonaan tyhjillään tai sen päällä on silmin havaittavan kevyt lasti. Mutta lain mukaan autoon ei saa liittää sille sallitun kokonaismassan ylittävälle massalle rekisteröityä perävaunua, Ihalainen väitti.

Näin ei kuitenkaan ole. Sekä ylikomisario Heikki Ihalainen että aiheesta sakkoja antaneet paikallispoliisit ovat olleet väärässä. Luvallisuuden ratkaisee perävaunun tai trailerin todellinen paino eli massa, riippumatta rekisteriin merkitystä painosta tai siitä, onko poliisilla vaakaa mukanaan tai ei.

Virkamiehet ovat Liikkuvan Poliisin komisario Ilkka Kantolan mukaan ilmeisestikin sotkeneet ajoneuvoasetuksen ja ajokorttiasetuksen.
Kantolan mukaan tulkintaa tässä asiassa ei tarvita. Säädöksissä asiat sanotaan kirjaimellisesti. Asetuksessa ajoneuvon käytöstä tiellä määritellään selkeästi, että ”kytkentämassalla tarkoitetaan suurinta kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista kokonaismassaa” (2.§ 3.mom). Lisäksi mainitaan, että ”puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun kytkentämassaan ei kuitenkaan lueta vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa”.
Näin ollen vedettävään, todelliseen kokonaismassaan lasketaan se paino, joka trailerin pyöriltä esimerkiksi vaa´alla voidaan mitata. Tämän mukaan autoon, jolle on hyväksytty 1000 kg:n jarrullinen perävaunu, saa kytkeä esimerkiksi omamassaltaan 300 kg perävaunun, jonka kokonaismassa saattaa rekisteriotteessa olla 1500 kg, kunhan kuorman massa on sen verran pienempi, ettei perävaunun pyörien välityksellä kohdistu tiehen yli 1000 kg:n massaa.

Ajokorttiasetuksen 5. pykälässä puolestaan puhutaan koko ajan ajoneuvon kokonaismassasta sekä vetoauton että hinattavan ajoneuvon osalta. Pykälässä todetaan, että ”ajoneuvon kokonaismassalla tarkoitetaan ajoneuvon rekisteriin merkittyä kokonaismassaa”. Tämä pykälä lienee sotkenut asetuksia tulkitsevia viranomaisia, mutta siinä on kyse siitä, millaista yhdistelmää milläkin ajokortilla saa kuljettaa.
Keskusteluissa kävi ilmi myös epätietoisuus venetrailerin käytöstä muuhun kuin veneen kuljettamiseen. Venetrailerilla saa kuljettaa myös muuta tavaraa. Poliisilta tulleen kommentin mukaan esimerkiksi pitkää lautatavaraa pitääkin kuljettaa juuri trailerin tapaisella perävaunulla, koska muussa tapauksessa syyllistytään usein liian suuriin perän ylityksiin ja/tai kuorman painopiste on aivan väärä.
Jo muutaman kymmenen kilon noste vetokytkimellä liian takapainoisesti kuormatun kärryn kanssa aiheuttaa vuosittain lukuisia ajoneuvon hallinnan menetyksiä, joista on seurannut ulosajoja. Esimerkiksi lautoja kuljetettaessa venetrailerin etupäähän kannattaa kiinnittää U-sidepulteilla tilapäinen poikittaispalkki, joihin esim. omakotirakentajan on helppo kiinnittää lautakuormansa edestä. Muutenhan kiinnittäminen trailerin etuosaan on monesti hankalaa.

Myös veneen kiinnitykseen traileriin otettiin kantaa vahvasti: ”Liian usein näkee veneen takana vain yhden liinan perän yli ja keulan olevan kiinni ainoastaan vinssin liinan tai vaijerin päässä. Vinssi ei ole sitomisväline, eikä sen hammastus ole mitoitettu kestämään voimakkaita nykäisyjä. Usein niitä ei kestä myöskään keulan vetolenkki. Kiinnitysliinat tuleekin asettaa noin 60-70 asteen kulmassa vaakatasoon nähden sekä edestä että takaa veneen yli.”